GovAda

Kaivostoiminnan kasvu on synnyttänyt tarpeen uudenlaisille tiedollisille välineille että sosiaalisten instituutioiden kuten oikeuden ja riistojen ratkaisukäytäntöjen kehittämiselle: Kaivostoiminnan odotettu kasvu muuttaa keskeisesti Arktisen alueen taloutta. Se voi tuoda hyvinvointia, mutta myös aiheuttaa jännitteitä muiden elinkeinojen kanssa. Hallitsematon kaivostoiminnan kasvu voi aiheuttaa haitallisia seurauksia erityisesti turismille ja metsätaloudelle, jotka kumpikin ovat keskeisiä elinkeinoja Lapille.

GovAda-hanke testaa ja kehittää

1. kaivostoiminnan skenaariomenetelmää, jonka avulla on mahdollista ennustaa kaivostoiminnan kehittymistä
2. vaihtoehtoisten maankäyttömuotojen, kuten kaivostoiminnan, turismin ja metsätalouden arvottamismenetelmää.

Lisäksi tarkastelemme miten lakia ja osallistumiskäytäntöjä on mahdollista kehittää tukemaan sopeutuvaa muutosta kohti kestävää taloutta.

GovAda-hanke on Lapin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke, jota yliopistomme koordinoi. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Hankkeen koordinaattori

Jukka Similä, OTT, luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori, Lapin yliopisto

• ota yhteyttä: etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi, p. 040 484 4161

 

Linkkejä

• Geologian tutkimuskeskus
• Luonnonvarakeskus
• Suomen Akatemia, Arktinen akatemiaohjelma

Työpaketissa tarkastellaan Suomen Lapissa tapahtuvan malminetsinnän ja kaivostoiminnan mahdollisia kehityspolkuja ja alueellista sijoittumista suhteessa muuhun maankäyttöön. Tutkimuksessa tehdään sekä alueellisia että kohdekohtaisia tarkasteluita.

Työ on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osatehtävässä tutkitaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja, joita Suomen Lapin kaivosteollisuus voisi kulkea. Työ perustuu olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin, mineraaliesiintymätietokantoihin, kirjallisuuteen ja asiantuntija-arvioihin. Työn yhteydessä rakennetaan todennäköisyysmalli, jonka avulla pyritään huomioimaan globaalien, kansallisten ja paikallisten tekijöiden, kuten metallien hinnanvaihtelun, louhinta- ja etsintäkustannusten, ympäristönsuojelun ja maankäyttöristiriitojen vaikutuksia kaivostoimintaan. Maankäytön ristiriidoille alttiita alueita kartoitetaan vertaamalla yhdyskunnan ja mineraalipotentiaalin paikkatieto-aineistoja.

Toisessa osatehtävässä arvioidaan mahdollisten kehityspolkujen aiheuttamia vaikutuksia talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Lisäksi kaivoshankkeille kehitetään luokitusjärjestelmä perustuen

1. geologisiin ja teknisiin ominaisuuksiin,
2. toimintaa harjoittavien yritysten ominaispiirteisiin ja
3. toimintapaikkakunnan yhteiskunnallisiin tekijöihin.

Vetäjä:

• Pasi Eilu, FT, dosentti, erikoistutkija, Geologian tutkimuskeskus, pasi.eilu@gtk.fi

Tutkijat

• Mari Kivinen, FT, tutkija, Geologian tutkimuskeskus mari.kivinen@gtk.fi
• Mira Markovaara-Koivisto, DI, tutkija, Geologian tutkimuskeskus, mira.markovaara-koivisto@gtk.fi
• Kimmo Korhonen, DI, geofyysikko, Geologian tutkimuskeskus, kimmo.korhonen@gtk.fi
• Raili Aumo, FM, geologi, Geologian tutkimuskeskus, raili.aumo@gtk.fi

Tässä työpaketissa kehitetään ja testataan paikkatieto-pohjaista toimintamallia maankäytön suunnittelun tueksi. Toimintamallissa huomioidaan yhtäaikaisesti alueiden ekologinen, sosiaalinen sekä taloudellinen arvo. Menetelmän avulla saadaan tietoa kohteista, jotka ovat arvokkaita eri maankäyttömuotojen (kaivostoiminta, matkailu, metsätalous, luonnonsuojelu) näkökulmasta ja voidaan paikantaa kohteet, jotka ovat alttiita maankäytön ristiriidoille. Tutkimusalueeksi valitaan alueita, joissa sijaitsee jo olemassa olevia tai mahdollisia kaivosalueita sekä matkailutoimintaa.

Tutkimusalueen eri kohteiden ekologinen arvon määrittämisessä huomioidaan luonnonsuojelun kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja lajien esiintymät. Ekologisen arvon laskemisessa hyödynnetään olemassa olevaa ekologista paikkatietoa, joka kootaan yhteen eri organisaatioista. Kohteiden sosiaalisesta arvosta kerätään tietoa osallistavan paikkatietopohjaisen kyselytutkimuksen (PPGIS, Public Participation Geographical Information System) avulla. Kyselyn avulla saadaan paikkaan sidottua tietoa paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden tärkeinä pitämistä kohteista sekä heidän näkemyksistään koskien alueen maankäyttöä. Lisäksi määritetään kohteiden taloudellinen arvo kaivostoiminnan ja metsätalouden kannalta.

Lopuksi tutkimusalueelle lasketut ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset arvot yhdistetään ja paikkatietoanalyysien avulla voidaan määrittää eri näkökulmista arvokkaiden kohteiden sijainti ja mahdollinen päällekkäisyys. Aineistojen yhteistarkastelun avulla tutkimusalueen eri kohteet voidaan luokitella soveltuvuudeltaan eri maankäyttömuotoihin (matkailu, kaivostoiminta, metsätalous, luonnonsuojelu). Lisäksi voidaan paikantaa maankäytön ristiriidoille alttiita kohteita.

Vetäjä:

• Artti Juutinen, Metsien monikäytön talouden tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, artti.juutinen@luke.fi

Tutkijat:

• Anne Tolvanen, Metsäekologian tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus, anne.tolvanen@luke.fi
• Katja Kangas, FT, tutkija, Luonnonvarakeskus, katja.kangas@luke.fi

Tämä työpaketti tutkii kaivoshankkeen toteuttamisen kannalta keskeistä sääntelyä. Tässä työpaketissa tutkimme miten sääntelyn eri prosesseissa hyödynnetään uutta tietoa ja voiko sen avulla korjata aikaisempaan toimintaa, joka ei enää uuden tiedon valossa näytä perustellulta.

Työpaketti jakaantuu kahteen osatehtävään. Ensimmäinen osatehtävä on kehittää käsitteelliset työkalut, joiden avulla voidaan analysoida sääntelyn sopeutumiskykyä, siis sääntelyjärjestelmän kykyä vastata uuteen tietoon, oppia kokemuksia ja aktiivisesti edistää hallittuja järjestelyjä uusien ratkaisujen löytämiseksi. Tutkimme kansallisia ja yli-kansallisia, julkisia ja yksityisiä luonnonvarojen hyödyntämisen ja maankäytön yhteensovittamisen sääntelyjärjestelmiä, kiinnittäen erityisesti huomiota kaivostoimintaan, matkailuun ja metsätalouteen. Tämän tehtävän pohjalta luodaan teoreettinen viitekehys tutkimukseksi.

Toisessa osatehtävässä tutkitaan valituilla tapausalueilla, miten sääntely käytännössä toimii maankäytön ja luonnonvarahankkeiden yhteensovittamisessa ja siihen liittyvien kiistojen selvittämisessä. Tarkastelussa hyödynnetään edellisessä osatehtävässä kehitettyä teoreettista viitekehystä. Työ jakaantuu kolmeen osaan, dokumenttianalyysiin, haastatteluihin ja lainopilliseen analyysiin. Dokumenttianalyysillä rakennamme ymmärrystä oikeudellisesti olennaisista tapahtumista ja niiden välisistä riippuvuuksista. Tapausalueilla suoritettavien haastattelujen avulla selvitämme näkemyksiä sääntelyn sopeutumiskyvystä. Lainopillisella analyysin tavoitteena on arvioida sääntelyjärjestelmän sopeutumiskykyä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sääntelyä ottaen huomioon EU sääntely ja perustuslaki. Kansainvälistä näkökulmaa tutkimukseen tuo vertailu Kanadassa toteutettuun kaivoshankkeeseen. Tutkimus valottaa sitä, miten sääntely on käytännössä muokannut eri maankäyttömuotojen ja luonnonvarahankkeiden yhteensovittamista ja siihen liittyvien kiistojen ratkaisuja ja sekä, mikä merkitys tunnistetuilla sääntelyn sopeutumiskykyä vahvistavilla ja heikentävillä piirteillä on sääntelyn ja hallinnan kokonaisuudessa.

Vetäjä:

• Jukka Similä, luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori, Lapin yliopisto, jukka.simila@ulapland.fi
   

Tutkijat:

• Ilari Hovila, OTT, ympäristöoikeuden yliopistolehtori, Lapin yliopisto, ilari.hovila@ulapland.fi
• Heidi Helenius, OTM, tutkija, Lapin yliopisto, heidi.helenius@ulapland.fi
• Anniina Oksanen, OTM, tutkija, Lapin yliopisto, anniina.oksanen@ulapland.fi

Työpaketissa tarkastellaan maankäyttöön liittyviä päätöksentekoprosesseja ja kiistoja. Huomio kiinnitetään erityisesti siihen, millaista tietoa käytetään ja miten erilaiset valinnat ja mieltymykset vaikuttavat tehtäviin päätöksiin. Ympäristönvaikutusten arviointi ei välttämättä esimerkiksi kaivoshankkeissa riitä vaan tarvitaan koko toiminnan elinkaaren jatkuvia kommunikaation ja yhteistoiminnan tapoja.

Työpaketti on jaettu kahteen osatehtävään, joista ensimmäisessä selvitetään dokumenttien ja muun aineiston avulla erilaisen tiedon roolia jo toteutetuissa luonnonvarojen hyödyntämishankkeissa. Hankkeissa on kerätty jo lainsäädännön vaatimana paljon asiantuntija- ja maallikkotietoa. Tiedon käyttö päätöksenteossa on jäänyt vähemmälle huomiolle ja sitä tarkastellaan tässä työpaketissa. Työpaketissa analysoidaan myös osallistavan suunnittelun käytäntöjä ja osallistamistilaisuuksien ajoitusta.

Toinen osatehtävä pyrkii kehittämään sovittelumenetelmiä tilanteissa, joissa lain kirjaimen täyttävä eri osapuolten vuorovaikutus ei riitä. Asiantuntijatiedon tuottamisen ja osallisten näkemysten keräämisen lisäksi pyritään toimintatutkimuksen menetelmin saamaan aikaan dialogia osallisten välillä. Työpaketissa pyritään luomaan jokaiselle tapaustutkimusalueelle foorumi, joka vaihtaa tietoa ja etsii yhteistä näkemystä maankäyttöhankkeisiin liittyen.

Vetäjä:

• Seija Tuulentie, YTT, Dosentti, vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus, seija.tuulentie@luke.fi
   

Tutkija:

• Arto Naskali, YTT, varttunut tutkija, Luonnonvarakeskus, arto.naskali@luke.fi