Kotikansainvälistymistoiminta on vienyt oikeustieteiden opiskelija Angelan, 24, UArcticin harjoittelijaksi, neuvostotankin kuskiksi sekä oppaaksi jakutialaiselle kouluryhmälle Rovaniemen Room Escapeen. Mihin sinä päätyisit?
Kertoisitko vähän itsestäsi – kuka olet, mitä opiskelet?
No, mä olen Angela, 24-vuotias oululainen. Asun Rovaniemellä nyt viidettä vuotta ja opiskelen oikeustiedettä. Olen ollut kaikin mahdollisin tavoin mukana yliopiston kansainvälisissä ympyröissä: olin kansainvälisten asioiden vastaavana hallituksessamme, kaksi vuotta tuutorina kansainvälisille opiskelijoille sekä harjoittelijana kv-toimistossa ja UArcticilla. Lähden myös piakkoin itse vaihtoon.
Miten päädyit opiskelemaan juuri oikeustiedettä?
No, alaa… sitä olisi kai voinut harkita vähän muistakin näkökulmista! Päätin joskus 12-vuotiaana, Ally McBealia katsoessani, että haluan oikikseen. [naurua] Ajattelin, että kyseinen koulutus avaa monia ovia. Oulusta tarkoituksena oli muuttaa Helsinkiin, mutta jotenkin mä päädyin Rovaniemelle! Ja olen tykännyt.
Pieni ajatusleikki – jos saisit matkustaa minne vain, mihin lähtisit? Mitä kohtaisit siellä?
Mulla on nyt syttynyt halu matkustaa Etelä-Amerikkaan, espanjaa opiskelemaan. Jotenkin on herännyt sellainen olo, että olisi kivaa mennä ihan erilaiseen kulttuuriin. Olen tajunnut, kuinka paljon espanjaa maailmalla puhutaan.
En ole koskaan käynyt siellä, se olisi täysin uusi maailma. Luulisin, että siellä olisi vastassa kaaosta – ainakin verraten Suomeen, jossa kaikki toimii melko nopeasti ja järjestelmällisesti. Kaaoksesta huolimatta uskon, että paikan päällä kohtaisin ennen kaikkea ystävällisyyttä ja avoimuutta.
Jos tekisin kyseisessä maassa töitä, en varmaan olisi juridisella alalla. Lasten kanssa työskenteleminen kiinnostaisi. Vähän villi ajatus, mutta niin mä ajattelen.
Olet ollut kv-tuutorina kahden vuoden ajan. Koetko saaneesi tuutoroinnista valmiuksia tulevaisuutesi varalle?
No, opin juuri sitä kulttuurien välistä viestintää. Olen huomannut, että eri kulttuureista tulevat ihmiset tuntuvat pyytävän apua tosi vaihtelevasti. Toiset haluavat apua kädestä pitäen heti aluksi, toiset uskaltavat kysyä apua ehkä puolen vuoden päästä.
Yleisiä ongelmatilanteita kv-opiskelijoilla ovat ihan arkipäivän jutut: netti, pyörä, tällaiset. Myös kaamos on aika rankka monille – vaihto-oppilaat asuvat kaiken lisäksi vähän kauempana ja ihan keskenään Kuntotiellä. Kyllähän niillä siellä hauskaa on, mutta voi olla, ettei suomalaisiin opiskelijoihin tutustuminen tunnu kovin helpolta.
Olet ollut sekä kansainvälisten asioiden yksikössä että UArcticilla harjoittelussa – millaisia avuja koet saaneesi näistä kokemuksista?
Ainakin nyt, kun on hakenut jatkoharjoitteluita, ulkoministeriöt ja konsulaatit vaikuttavat todella kiinnostuneilta sillä perusteella, että on tehnyt kv-hommia. Se on hyvä polku, sillä samoista hommista on pitkälti kyse, toki eri tasolla.
Nyt kolmen päivän ajan mulla on ollut jakutialainen koululaisryhmä vierailulla, se on ollut erityisen hauska työtehtävä. Suloisia lapsia, joiden kanssa käytiin Korundissa ja Arktikumissa. Kävimme myös Room Escapessa, mutta sitä he eivät oikein osanneet [naurua].
Pitivät kovasti Rovaniemestä ja muutama voisi kuulemma mielellään asuakin täällä. Yliopistolla kävimme taidesiivessä, joka oli itsellenikin ihan uusi paikka, ja kokeilimme soittimia ja katselimme kameroita. Olivat aivan haltioissaan.
Puhut siis venäjää – koetko Lapin yliopiston tarjonneen mahdollisuuksia soveltaa kielitaitoasi?
Näin syntyperäisenä ei ehkä pääse niin runsaasti käyttämään. Jos on oma-aloitteinen, kielitaitoa pystyy toki käyttämään, mutta yliopistolla on pääasiallisesti perustason opetusta. Siinä olisi yksi kehityskohta yliopistolle.
Olet lähdössä Pietariin vaihtoon. Koetko, että kotikansainvälistyminen on tarjonnut valmiuksia vaihto-opiskelua varten?
No, ehkä nyt on jo hieman tutustunut siihen kulttuurishokkiin, jonka monet vaihto-oppilaat kokevat. Osaan itse varautua siihen sekä tiedän, että asiat järjestyvät kyllä. Lisäksi, kun on ollut kansainvälisten asioiden yksikössä töissä, tietää myös, millainen kiire joskus saattaa olla. Olen tietoinen siitä, että apua saa aina, mutta itse täytyy myös tehdä paljon.
Pietari ei ole minulle aivan vieras kulttuuri, mutta miljoonakaupungissa on toki omat haasteensa. Kaverini opiskelee Espanjassa ja vaikka hän rakastaa kyseistä maata, ei mikään oikein toimi. Olen varautunut samaan Pietarissa. Kaupungin historiallinen merkitys antaa paljon – siellä on varmasti aivan omanlaisensa energiataso.
Miten Lapin yliopiston tulisi kehittää kansainvälistä imagoaan?
Multa on monesti kysytty, mitä kaikkea meillä on mahdollista opiskella englannin kielellä. Maisteriopintojahan on englanniksi, mutta kansainvälisiä kandivaihtoehtoja voisi olla enemmän.
Sijainnin kannaltahan Lappi on kansainvälinen kohde, joka brändää suorastaan itse itseään. Lapin taialla voisi ratsastaa vielä enemmän.
Miten kansainvälinen ilmapiiri näkyy Lapin yliopiston opiskelija-arjessa?
Ainakin kielikahvilat! Paikalliset opiskelijat kokoontuvat keskustelemaan suomen kulttuurista vaihtareiden kanssa esimerkiksi saksan tai venäjän kielellä. Vaihto-opiskelijat pääsevät siinä samalla mukaan suomalaiseen kulttuuriin.
Vaihtarit tutustuvat myös yöelämässä – itse koulu on nimittäin hyvin itsenäistä työskentelyä. ESN:n toimintaan lähtevillä on kuitenkin paljon tekemistä: mökkireissua, kaikennäköistä. Sellaiset opiskelijat, jotka ovat itse olleet vaihdossa, tuntuvat olevan tosi aktiivisia myös vaihtareiden mukaan ottamisessa. Tärkeintä mielestäni olisi kannustaa opiskelijoita lähtemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaihtoon.
Millaisia kokemuksia sinulla on opiskelijajärjestöjen toiminnasta?
No, esimerkiksi ELSA on eurooppalaisten lakiopiskelijoiden ainejärjestö, joka pyrkii rekrytoimaan opiskelijoita Eurooppaan. Itse olin viime kesänä Bosniassa kesäkurssilla. Se oli vähän kuin olisi ollut vaihdossa, porukkaa oli Italiasta, Norjasta, meidän koulustakin kolme. Se oli aivan huippu reissu! ELSA pyrkii madaltamaan opiskelijoiden kynnystä lähteä esimerkiksi EU:hun harjoitteluun.
Artiklassa kv-toiminta taas keskittyy Pohjoismaihin. Jokainen yliopisto järjestää oman kv-viikon, niitä kierretään sitten porukalla. Sieltä on löytynyt paljon kavereita, kyseessä on aika vauhdikas vuosi. Omalla kv-viikollani ajettiin neuvostotankilla metsässä… [naurua]
Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Millainen rooli kansainvälisyydellä on niissä?
Näen kyllä mahdollisena, että asuisin ulkomailla. Saa nähdä, jos pidän Pietarista. Sehän olisi helppo, sillä siellä on paljon suomalaisia yrityksiä ja edustustoja. Ja valmistua pitäisi jossain vaiheessa!
Miksi suosittelisit kotikansainvälistymistoimintaa?
Olen saanut ystäviä ympäri maailmaa, esimerkiksi viime syksynä olin tapaamassa Berliinissä entisiä tuutoroitaviani. Nämä hommat vievät kerrasta mukanaan. Vain taivas on rajana, kaikkea voi tehdä ja toteuttaa.