Arktisen merijään nopea sulaminen keskusteluttaa arktisia valtioita ja Euroopan unionia. Tutkimusprofessori Timo Koivurovan mukaan keskustelu on vakavoitumassa ja siirtymässä käytännön tasolle.
Arktisen keskuksen pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti (PYVI) on mukana Euroopan komission rahoittamassa Arctic Transform -hankkeessa. Sen tarkoituksena on tuottaa politiikkavaihtoehtoja EU:lle ja USA:lle siitä, miten ne voisivat paremmin tukea Arktisen merialueen kestävää kehitystä. Hankkeen päätöskonferenssi järjestetään Brysselissä 5. maaliskuuta 2009.
Konferenssissa puhuvat mm. komission ulkosuhteiden komissaari Benita Ferrero-Waldner ja Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Store. Konferenssissa keskustellaan mm. siitä, pitäisikö Arktiselle alueelle saada aikaan sopimus, jolla voitaisiin hallinnoida lisääntyvää merenkulkua ja kalastusta sekä öljyn ja kaasunhyödyntämistä siten, että alueen ekosysteemit ja ihmisyhteisöt säilyttäisivät elinvoimaisuutensa.
Tutkimusprofessori Timo Koivurovan mukaan keskustelu arktisesta sopimuksesta on vasta käynnistymässä.
- Euroopan parlamentti esitti lokakuussa 2008 EU:n komissiolle neuvottelujen aloittamista arktisesta sopimuksesta, joka olisi Etelämantereella jo toimivan hallintomekanismin kaltainen. Samalla USA:n kongressin senaatti esitti kansainvälisten neuvottelujen aloittamista arktisesta kalastussopimuksesta. Edellä mainitut aloitteet osoittavat, että keskustelu arktisesta sopimuksesta on siirtynyt akateemisen pohdinnan piiristä valtioiden ja EU:n kaltaisten toimijoiden tasolle. Toisaalta esitykset ovat vielä enemmänkin "heittoja" kuin tarkasti pohdittuja esityksiä, Koivurova sanoo.
Koivurova on parhaillaan tekemässä Maailman luonnonsäätiön toimeksiannosta yhdessä hollantilaisen professori Erik Molenaarin kanssa luonnosta sopimukseksi, jolla otettaisiin huomioon Arktisen alueen erityisluonne. Koivurovan mukaan luonnoksen eräs tärkeimmistä tavoitteista on käynnistää todellinen keskustelu siitä, millainen sopimus arktiselle alueelle soveltuisi.
- Luonnoksen myötä valtioiden edustajat joutuvat pohtimaan, miten Jäämerta tulisi hallinnoida. Jäämeri on nopeasti muuttumassa jääpeitteisestä sulaksi merialueeksi ja yleensä merialuilla on alueellinen kansainvälinen sopimus.
Koivurova on kutsuttu puhumaan sopimuksesta myös Arktisen alueen tulevaisuutta pohtivaan Aspen dialogin seminaariin 6. maaliskuuta 2009. USA:sta johdettavaan Aspen dialogin komissioon kuuluu vaikutusvaltaisia henkilöitä, kuten Monacon prinssi Albert II ja Kanadan entinen ulkoministeri Lloyd Axworth.
Lisätietoja:
Timo Koivurova
Puhelin 040 551 9522
LaY/Viestintä/OT