Lapin yliopiston auditointihaastatteluihin osallistuneille lähetettiin toukokuussa kysely, jolla selvitettiin yliopistoyhteisön mielipiteitä auditoinnin sujuvuudesta sekä Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta.
Kysely lähetettiin kaikille haastatteluihin osallistuneille lukuun ottamatta sidosryhmiä. Vastauksia saatiin 64 (N=125). Vastausaste oli 51 %.
Lähes kaikki vastaajat olivat varsin hyvin tietoisia auditoinnista ja kokivat saaneensa riittävästi etukäteistietoa sekä auditoinnista että yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) käsikirja oli toiminut yli puolelle vastaajista auditointiprosessin lähtökohtana. Lisäksi etukäteistietoa vastaajat olivat saaneet yliopiston laatutilaisuuksista, www-sivuilta ja intranetistä. Auditointijulisteet olivat tavoittaneet vajaa puolet (46 %) kyselyyn vastaajista.
Auditoinnin ja haastattelujen etukäteisjärjestelyjen koettiin sujuneen hyvin. Haastateltavien valinnassa oli vastaajien mielestä onnistuttu ja valittuja ryhmiä pidettiin asiantuntevina. Vastaajat toivat esille, että haastattelutilanteiden tunnelma oli hyvä ja asiallinen. Haastattelukysymykset oli laadittu haastateltavien tietotasoa vastaaviksi ja kysymykset esitettiin selkeästi. Avovastauksissa tosin ilmeni, että haastateltavilla oli joidenkin kysymysten kohdalla vaikea arvioida niiden tarkoitusta ja haastattelijat eivät aina ymmärtäneet täysin joitakin annettuja vastauksia. Haastattelijoiden koettiin kaiken kaikkiaan onnistuneen luomaan haastattelutilanteessa positiivisen ja motivoivan ilmapiirin.
Auditointiprosessi koettiin hyödyllisenä ja kannustavana laadunvarmistuksen kehittämisessä. Vastaajien mielestä auditointiprosessi kykeni nostamaan esiin tärkeitä asioita sekä yhtenäistämään yliopiston käytäntöjä. Toisaalta auditointiprosessi kokonaisuudessaan oli aikaavievä ja raskas, mutta sen kerrottiin myös antaneen jopa uutta motivaatiota oman oppiaineen kehittämiseen.
Kyselyyn vastanneista 57 % uskoo yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän toimivan hyvin. Vastaajien mielestä tiedekuntatasolla (61 %), laitostasolla (60 %) ja kehittämis- ja hallintopalveluiden vastuualueella (37 %) laadunvarmistusjärjestelmä toimii hyvin.
Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisellä nähdään olevan pysyviä vaikutuksia yliopiston toimintaan ja laatutyön koetaan antavan selkeää hyötyä omaan työhön. Avovastauksissa kuvattiin laadunvarmistusjärjestelmän olevan osittain epätasainen eri tasoilla ja eri prosesseissa, mutta laatutyö tuo kuitenkin esille paljon hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Myös laadunvarmistusjärjestelmän tuoma toiminnan läpinäkyvyys koetaan myönteisenä. Muiden yksiköiden ja tiedekuntien toiminta on tullut tutuksi laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kautta. Lisäksi eri toimijoiden rooli on kirkastunut laatutyössä.
Laatutyövälineistä toiminta/laatukäsikirjat ovat parhaiten tunnettuja ja 60 % vastaajista kokee niiden toimivan hyvänä apuvälineenä omassa työssään. Benchmarking menettelyä kannattaa jatkaa 72 %:in mielestä. Noin joka toisen vastaajan mielestä laatutyön matriiseista on selvää hyötyä ja tiedekunnan Laatusilta koetaan hyödylliseksi yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintamalliksi.
Vastaajien näkemys on, että laatutyössä esimiesten rooli on merkittävä, jotta laadunvarmistusjärjestelmään sitoudutaan ja siitä saadaan aitoa lisäarvoa.
Lisätietoa:
Laatujohtaja
Helka Urponen
puh. 83 2940 tai 0400 -891 219