Luennolla professori Hiroshi Maruyama kertoo Japanin ainujen poliittisista ja oikeudellisista kysymyksistä erityisesti Nibutanin alueen ja Biratorin kaupungin patohankkeiden yhteydessä. Professori Takashi Matsuna tarkastelee ainujen asemaa kansantieteen näkökulmasta. Lisäksi Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa väitöstutkimustaan tekevä tutkija Masumi Tanaka esittelee meneillään olevan saamelaistutkimuksensa kenttätyötä ja valokuvia. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimii Arktisen keskuksen alkuperäiskansojen ja saamen tutkimuksen toimiston johtaja Elina Helander-Renvall.

Englanninkielinen luento on torstaina 10. syyskuuta kello 14–16 Lapin yliopiston luentosalissa 5 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vierailuluennon järjestävät yhdessä Arktisen keskuksen alkuperäiskansojen ja saamen tutkimuksen toimisto, Arktis-tutkijakoulu sekä Lapin yliopiston kansainvälisen opetuksen keskus. Tilaisuus on osa Arktisen keskuksen 20-vuotisjuhlavuotta. Lämpimästi tervetuloa!

Professorit Hiroshi Maruyama ja Takashi Matsuna japanilaisesta Muroranin teknologisesta instituutista vierailevat Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa kolmen viikon ajan.

Alkuperäiskansa ainut
Ainut ovat Japanin pohjoisosissa sekä Venäjään kuuluvilla Sahalinin ja Kamtsatkan niemimailla elävä alkuperäiskansa. Ainuja arvioidaan nykyisin olevan noin 40 000–150 000.

Japanilaiset ovat vuosisatojen saatossa valloittaneet ainujen asuinalueet ja sortaneet ainuja. 1800-luvulla alkaneen voimakkaan japanilaistamisen seurauksena ainut menettivät nopeasti perinteisen elämäntapansa ja kielensä. Vain muutama prosentti heistä puhuu enää ainun kieltä. Kulttuurin ja perinteisen elämäntavan hiipumisen seurauksena myös perinteisiä ainukyliä on enää vähän ja monet näistäkin todellisuudessa ainoastaan matkailunähtävyyksiä.

1900-luvun lopulla ainujen viimeisiä perinteisiä elinalueita uhkasi Saru-joen patoaminen, jonka seurauksena kylät tulvivat. Muutaman sinnikkään ainun kieltäydyttyä myymästä maataan pakkolunastuksenkin uhalla ja vietyä tapauksen oikeuteen todettiin ensimmäistä kertaa Japanin historiassa, että ainujen oikeuksia alkuperäiskansana oli loukattu. Nykyään ainujen asema alkuperäiskansana tunnustetaan, mutta kulttuurin ja erityisesti kielen säilyttämiseksi vaaditaan paljon työtä.

Nibutanin pato Japanissa. Kuva: Hiroshi Maruyama

Lisätietoja luennosta ja vierailusta:
Elina Helander-Renvall, p. 0400 138 878, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

LaY/Viestintä/SV