Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan Studia Generalia -luentosarja jatkuu tiistaina 7. huhtikuuta klo 17.00 Fellman-salissa professori Helena Rannan ja emeritusprofessori Kari Hakapään luennoilla.
Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä eri puolilla maailmaa. Työssään hän on selvittänyt sotarikoksia, ihmisoikeusloukkauksia ja katastrofitilanteita. Ranta on kohdannut maailmalla mittamaatonta inhimillistä hätää, ja hän on joutunut punnitsemaan työnsä kautta kysymyksiä syyllisyydestä, syyttömyydestä ja kokonaisten väestöryhmien olemassaolosta. Vuodet maailmalla ovat vakuuttaneet Rannan siitä, että myös kuolleilla on ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen kunnioittaa elämää.
- Kuolleilla ei juridisesti ole ihmisoikeuksia, mutta näkemykseni on, että tämä on vanhanaikainen lähestymistapa. Kaikilla on oikeus tulla haudatuksi oman uskontonsa ja traditioittensa mukaisesti hautaan, joka kantaa kuolleen nimeä. Tämä oikeus liittyy läheisten ja omaisten oikeuteen saada tietää, mitä heidän rakkaalleen on tapahtunut, kuinka hän on kuollut jne., Ranta pohtii.
Rannan mukaan tieto auttaa eloonjääneitä sulkemaan oven menneisyyteen ja rakentamaan elämänsä uudelleen yhteiskunnan rakenteiden sorruttua heidän ympärillään.
- Omaisilla on oikeus saada tietää, onko heidän omaisensa jäänteet löytyneissä joukkohaudoissa. Tästä syystä aseellisten konfliktien yhteydessä tulisi varmistaa, että tilanteen rauhoituttua jälleenrakennuksessa varmistettaisiin riittävät resurssit uhrien tunnistamiseen, Ranta sanoo.
Toisen maailmansodan jälkeen solmitut Geneven sopimukset eivät sisällä kuolleiden ihmisoikeuksiin liittyvää pohdiskelua. Ranta on kuitenkin puhunut asiasta kansainvälisissä kokouksissa, ja saanut osakseen runsaasti ymmärtämystä erityisesti juristeilta.
Helsingin yliopisto myönsi Helena Rannalle professorin arvon vuonna 2006 tunnustuksena hänen ansioistaan.
Emeritusprofessori Kari Hakapää käsittelee puheenvuorossaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa ja toimintaa. Rikostuomioistuin perustettiin vuonna 1998 allekirjoitetulla perustamissopimuksella, niin sanotulla Rooman perussäännöllä. Rooman perussäännössä määriteltiin mm. ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopijavaltiot luovuttivat tuomioistuimelle toimivallan: sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta. Viime vuoden heinäkuussa sopimuksen oli ratifioinut 108 maata.
Luentojen otsikkona on elävien ja kuolleiden ihmisoikeudet. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii dekaani Matti Niemivuo.
Tervetuloa!
Tilaisuuteen on vapaa pääsy
LaY/Viestintä/OT