Galleria Seinään tulee esille Saara Nurmen tekemää äänen ja viivan suhdetta tarkastelevaa taidegrafiikkaa. Galleria Hämärässä nähdään Arcta Fast koulutusmalli -hankkeen eri piloteissa toteutettua kuvataidetta, muotoilua, mediataidetta, interaktiivista osallistavaa taidetta sekä valo- ja äänitekniikkaa esittelevä näyttelykokonaisuus.

Galleria Kilossa avautuvan Jenny Mansikkasalon valokuvanäyttelyn teoksissa tarkastellaan suomalaisten sirkustaiteilijoiden kokemuksia naisvihasta. Galleria Lyhdyssä nähdään Milla Johanssonin suunnittelemaa kantaaottavaa lasimuotoilua muun muassa monipuolisemman naiskuvan ja puhtaan veden puolesta.

Galleria Kajoon tulee esille runsas kattaus kokeellisen grafiikan kurssin opiskelijoiden carborundum- ja linografiikkaa. Galleria Kopiossa nähdään Arktisen muotoiluprojektin Lapland robotics -projektin opiskelijoiden konseptoimaa talvisten retkeilyreittien huoltorobottia esittelevä näyttely.

Lisäksi F- ja E-siipien välisessä yhdyskäytävässä avautuu Susanna Suojasen suunnittelemia ja toteuttamia, käärmeaiheisista maalauksista inspiraationsa saaneita asukokonaisuuksia esittelevä näyttely.

Näyttelyt ovat esillä 27. huhtikuuta asti.



Galleria Seinä

Saara Nurmi:
Hiljaisuuden meteli / Silence of Noise
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Saara nurmi: yksityiskohta teoskokonaisuudesta Hiljaisuuden meteli / Silence of Noise. 2023. Lyijykynä, grafiittiliitu ja neonpuuvärit paperille, kuivaneula ja varastoetsaus.


Saara Nurmi on porilainen kuvataiteilija, joka identifioi itsensä voimakkaimmin taidegrafiikan kentälle.

– Koen työskentelytapani hyvin performatiiviseksi. Hetkessä tapahtuvasta meditatiivisuuden ja rutiinien yhdistelmästä syntyvä performanssi dokumentoituu paperille kuvana tai vedoksena. Haluan löytää mahdollisuuksia rajoitetusta sattumanvaraisuudesta ja korostaa esteettisesti merkityksellisiä kokonaisuuksia ja yksityiskohtia, Nurmi kertoo työskentelystään.

Näyttely esittelee Nurmen taiteen asiantuntija -maisteriohjelmaan tekeillä olevan pro gradu -tutkielman aineiston keräämiseen keskittyvää ensimmäistä vaihetta. Tutkielmassaan hän keskittyy äänen ja viivan suhdetta tutkivan työskentelyprosessin avaamiseen ja analysointiin.

Näennäisesti tyhjällä kierrätyskuparilaatalla tehdyt vedokset luovat näyttelyn perustan. Teoksissa käytetty ääniraita on The European Space Agency:n (ESA) ja Technical University of Denmark:n toteuttama maan magneettikentän datasta muunnettu ääni.

– Ajatus avaruuden kuvitellusta hiljaisuudesta tehdystä äänimaisemasta inspiroi minua kovasti. Tätä äänimaisemaa kuunnellessani en assosioi sitä automaattisesti mihinkään tiettyyn visuaalisesti hahmottuvaan kokonaisuuteen. Saan vapauden antaa käteni tehdä viivaa, Nurmi kertoo.

– Koen laatassa valmiiksi olevan informaation yöllistä hiljaisuutta vastaavaksi. Luonnollinen ja urbaani hiljaisuus on täynnä ääniä, joille mielemme luo narratiiveja. Laatalle ja paperille luon äänipiirroksia perustuen auditiivisiin havaintoihin maan magneettikentän tuottamasta datasta koostetusta ääniraidasta, hän kuvailee.

Paperille syntyvää sommitelmaa rytmittävät autoetnografiset tekstit ja kokonaisuuden sinetöi syväpainovedokset, joiden painomatriisin muutoksia voidaan tarkastella dialogisesti näennäisen hiljaisuuden kuvien kanssa.

Lisätietoja:
Saara Nurmi, saara.ilona.nurmi(at)gmail.com
www.saaranurmi.com
Instagram: @saaranurmi



Galleria Hämärä

Arcta Fast
– ketterää taidetta arktisella tapahtumakentällä
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Teos kuvassa: Miia Mäkisen Shelter, 2022. Kuva: Inka Holck


Arcta Fast – ketterää taidetta arktisella tapahtumakentällä -näyttely kokoaa läpileikkauksen Arcta Fast koulutusmalli -hankkeen eri piloteissa toteutetuista, opiskelijoiden ja mentoritaiteilijoiden luomista teoksista ja projekteista. Mukana on kuvataidetta, muotoilua, mediataidetta, interaktiivista osallistavaa taidetta sekä valo- ja äänitekniikkaa. Näyttely esittelee visuaalisin keinoin hankkeen tuloksia, joihin paneudutaan avajaisten kanssa samalle päivälle ajoittuvassa hankkeen päätösseminaarissa (12.4. klo 15-17:45 Castrén-salissa).

Näyttelyn avajaisissa nähdään myös Päivi Kilpelän performatiivinen Liquid light show, ja galleriassa järjestetään klo 13–14 Liquid light -työpaja, jossa luodaan värien ja nesteiden avulla animoitava valotaideteos. Päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Arcta Fast -koulutusmalli on huhtikuussa päättyvä kolmen oppilaitoksen, Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian yhteishanke, jossa monialaiset opiskelijaryhmät tekivät yhteistyössä ketterään taiteeseen, peliosaamiseen ja taiteen tuotantoon liittyviä kokeiluja erilaisissa tapahtumissa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa koulutusmalli, joka antaa uutta osaamista, yhteistyömahdollisuuksia ja toimeentulon kanavia luovan alan toimijoille tapahtumaperustaiseen fast art -tuotantoon. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja tuen sille on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Näyttelyssä on mukana myös teoksia, jotka olivat mukana hankkeessa yhteistyössä Koneen Säätiön rahoittaman Ilmastokriisin etulinjassa: Kanssatutkijuus ja taideperustaiset interventiot nuorten ilmastoaktivismissa ja ilmastokansalaisuuden rakentumisessa -tutkimushankkeen sekä University of Alaska Fairbanks Department of Theatre and Filmin ja Arctic Sustainable Art and Design (ASAD) -verkoston kanssa.

Lisätietoja:
Mari Riikonen, Arcta Fast -hankkeen projektipäällikkö, mari.riikonen(at)ulapland.fi



Galleria Kilo

Jenny Mansikkasalo:
“Laiha, tyhmä ja kaunis”
– omakuvia naisvihasta sirkustaiteessa
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Jenny Mansikkasalo: Niin kuin kaikki muutkin tytöt. 2022. Valokuva.


“Laiha, tyhmä ja kaunis” – omakuvia naisvihasta sirkustaiteessa on Jenny Mansikkasalon pro gradu -tutkielman taiteellinen osio. Mansikkasalo tutkii suomalaisten sirkustaiteilijoiden kokemuksia naisvihasta. Omakuvia kuvaamalla hän syvensi naisvihan tarkastelua kehollisella ja hiljaisella tiedolla.

– Valokuvaaminen oli minulle keino kanavoida hiljaista tietoa visuaaliseen muotoon. Omakuvista tuli pieniä esityksiä kameralle. Tutkailin kuvissa suhdettani sirkukseen ja omaa sirkustaiteilijan identiteettiäni. Tutkin omakuvissa sitä, miten haluan tulla nähdyksi ja sen ristiriitaisuutta. Aluksi kuvaaminen ja kameran eteen asettuminen aiheutti minussa valtavasti häpeää. Annoin sen vaikuttaa kuviin, päädyin pakenemaan tai piiloutumaan. Kuviin syntyi ristiriita – en halunnut tulla nähdyksi, Mansikkasalo kertoo.

– Kuvasin omakuvia erilaisissa paikoissa: kotonani Helsingissä ja läheisellä rakennustyömaalla, treenisaleissa sekä kotikaupungissani Rovaniemellä. Kuvauslokaatioiden monipuolisuudella haluan viestiä naisvihan laajuudesta yhteiskunnassamme ja sen eri muodoista. Naisviha voi olla esimerkiksi tytöttelyä ja vähättelyä tai seksistisiä vitsejä. Pahimmillaan se on sukupuolittunutta väkivaltaa. Naisvihaa on yhteiskunnan jokaisessa kolkassa, myös suomalaisella sirkuskentällä, Mansikkasalo kuvailee.

Jenny Mansikkasalo on sirkustaiteilija, jonka työskentely pohjaa ilma-akrobatiaan ja feministiseen ajatteluun. Monitaiteellisessa työssään hän on paneutunut sirkustaiteen keinoihin käsitellä yhteiskunnallisia aiheita. Mansikkasalo valmistui sirkustaiteilijaksi Turun AMK:n Taideakatemiasta vuonna 2015 ja opiskelee toista vuotta taiteen asiantuntijuuden maisteriohjelmassa Lapin yliopistolla.

Lisätietoja:
Jenny Mansikkasalo, jenny.mansikkasalo(at)gmail.com
www.jennymansikkasalo.com
Instagram: @jennymansikkasalo



Galleria Lyhty

Milla Johansson:
Muotoilun kantaaottavuus
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Milla Johanssonin suunnittelema ja Nuutajärvellä pyörittäen puumuottiin suupuhallettu Kaltio-vesilasi (2023) ottaa kantaa puhtaan veden puolesta. Kuva: Elli Alasaari


Milla Johansson on keskittynyt viime vuodet erityisesti merkityksellisen ja kantaaottavan muotoilun tarkasteluun. Johanssonin muotoilullisen toiminnan tavoitteena on käsitellä arktista näkökulmaa muotoilun keinoin. Tässä yksityisnäyttelyssä tuodaan esiin Johanssonin suunnittelemia teoksia muotoilun kantaaottavuuden näkökulmasta. Teosten pääasiallinen materiaali on lasi, ja tekniikat vaihtelevat tasolasisulatuksesta lasinpuhallukseen.

– Lasi toimii erinomaisena ajatusten välittäjänä ja visualisoijana. Lasi on herkkä, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen materiaali, jonka avulla voi nostaa esille tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, Johansson kuvailee.

Johansson on toteuttanut passiivista vastarintaa kuvaavia protestilaseja, joissa otetaan kantaa monipuolisemman naiskuvan puolesta. Karkkilakko-teokset (2020) nostavat esiin sitä, kuinka kapea-alainen ja stereotyyppistä ulkomuotoa idealisoiva aineisto voi vaikuttaa negatiivisesti minäkuvaan. Teos on saanut inspiraationsa klassisesta salmiakin muodosta.

Säärintama II -sarjan valaisimet (2022–23) ilmentävät pohjoisen viiman muovaamia kumpuja. Teoksen muotokieleen on haettu monimerkityksellisyyttä. Vapaasti laskeutuvat hapsut toistavat lasin muotoa leikkisällä tavalla. Tavoitteena on herätellä ajattelemaan feminiinisyyteen liitettäviä muotoja positiivisuuden kautta. Valaisimet on toteutettu tasolasisulatuksella Rovaniemellä ja niissä on tutkittu tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia tuotemuotoiluun.

Näyttelyssä nähdään myös Kaltio-lasisarja (2021, 2023), jonka suunnittelussa veden eri olomuodot ovat olleet muotoilun lähteenä. Kaltio, eli lähde, tarkoittaa paikkaa, jossa raikas pohjavesi virtaa luonnon oloissa maanpinnalle tai vesistöjen pohjalle. Puhtaan veden merkitys on moninaisen elämän ylläpidolle kriittisen tärkeää. Pohjoisessa saamme vielä nauttia raikkaista lähteistä ja pidämme itsestäänselvyytenä, että saamme puhtaan juomaveden suoraan hanasta.

Vastaavasti Lasin (2023) pinnan jäkälämäinen kuviointi on syntynyt, kun kuumaa lasia on tekovaiheessa kosketettu lumella. Johansson on hyödyntänyt lunta lasin suunnittelussa ja toteutuksessa myös hakiessaan lasin muotoa lumen avulla ja testatessaan puhallusmuottia. Johansson puhuukin ”lumilasista”, jonka teknisiä kokeiluja hän on nyt jatkanut yhteistyössä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen lasialan kanssa. Näyttelyn suupuhalletut lasiteokset on toteutettu yhteistyössä Nuutajärvellä, Ammattiopisto Tavastian lasialan kanssa.

Milla Johansson (TaM, TkL) on teollinen muotoilija ja toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa teollisen muotoilun yliopisto-opettajana. Hän käsittelee muotoilussaan arktista näkökulmaa, kansainvälisesti vaikuttaen. Hän suunnittelee kantaaottavia lasituotteita, joita hän käsittelee designprosessin eri vaiheissa pohjoisilla materiaaleilla kuten jäällä, lumella ja poronsarvilla.

Lisätietoja:
Milla Johansson, milla.johansson(at)ulapland.fi
Instagram: @milla_johansson_design_
millajohanssondesign.wordpress.com



Galleria Kajo

Kokeellisen grafiikan kurssin opiskelijat:
KOE
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 4. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Linokaiverrusta. Kuva: Saara Metsämäki


KOE on kokeellisen grafiikan kurssin opiskelijoiden yhteisnäyttely, jonka teoksissa on käytetty carborundum- ja linografiikan tekniikoita. Näyttelyssä nähtyjen tekniikoiden lisäksi kurssilla tutustuttiin frottaasimenetelmään ja tärkkelysliiman tekoprosessiin. Kurssin opiskelijoista suurin osa on kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmasta, mutta mukana on myös soveltavan taiteen sekä sisustus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoita. Kurssi on osa kuvataidekasvatuksen valinnaisia opintoja.

KOE-näyttelykokonaisuus on yhdistelmä kokemuksia ja koettelemuksia grafiikan parissa. Teosten teemoja on ammennettu opiskelijoiden omista kokemuksista, mielenkiinnonkohteista sekä kokeilunhalusta, ja menetelmiä on tutkittu muun muassa omakuvien ja laulujen sanoitusten kautta.

Opiskelijoiden kokemukset grafiikan parissa olivat ennen kurssia vaihtelevat: toisille kurssi tarjosi ensikosketuksen grafiikan maailmaan, kun taas toiset olivat jo tehneet aiemmin tuttavuutta muun muassa linokaiverruksen parissa. Yhteisnäyttelyssä on esillä runsaasti kurssilla tehtyjä teoksia sekä niiden paino- ja kaiverruslaattoja, jotka antavat katsojalle kurkistuksen tekoprosessiin.

Näyttelyyn osallistuvat opiskelijat Veera Porkola, Oona Leppänen, Iida Kaski, Anselmi Petäjäaho, Eeva Huuhtanen, Venla Hämeenniemi, Liila Kemppinen, Ulriika Mutanen, Iines Mannerkorpi, Saara Metsämäki, Roosa Pyykkönen, Mimma Meling, ja Sirja-Erika Virpikari.

Lisätietoja:
Näyttelytoiminnan yliopisto-opettaja Leila Lipiäinen, leila.lipiainen(at)ulapland.fi



Galleria Kopio

Arktinen muotoiluprojekti:
PYRY – talvisten retkeilyreittien huoltorobotti
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Lapland Robotics -projektin opiskelijatiimin suunnittelema konsepti talvisia retkeilyreittejä ylläpitävästä PYRY-huoltorobotista.


Talvisia retkeilyreittejä ylläpitävä huoltorobotti PYRY liikkuu itsenäisesti kartoitettuja ulkoilureittejä pitkin. Robotti toimittaa reitiltä reaaliaikaista dataa sää- ja lumiolosuhteista sekä tulistelupaikkojen polttopuutilanteesta. Robotilla on säähavaintojen lisäksi kyvykkyys poistaa lunta ja jäätä reitin varrelta löytyvistä rappusista. Robotin telat ovat korkeussäätyvät. PYRY on ketterä etenijä epätasaisessa maastossa.

Lapland Robotics -projektin suunnittelutiimi tutustui talvisten retkeilyreittien haasteisiin. Selvityksen mukaan reitit pysyvät ulkoilijoiden avulla auki, mutta rappuset muodostavat erityisen ongelmakohdan. Miten rappusista saadaan retkeilijöille turvallisemmat? Miten retkeilijät saavat tarvittavat tiedot reitin olosuhteista ennen retkelle lähtöä?

Tiimi konseptoi, suunnitteli, mallinsi ja rakensi hahmomallin robotista, joka vastaa tähän haasteeseen. Näyttelyssä on esillä projektin tuottamat visualisoinnit robotista sekä robotin hahmomalli.

Suunnittelutiimi koostui teollisen muotoilun, audiovisuaalisen mediakulttuurin ja graafisen suunnittelun kolmannen vuosikurssin opiskelijoista. Ryhmässä olivat mukana Emmaliina Hinno, Hanna Härkönen, Juho Kankaanpää, Kia Kumpulainen, Anni Ruuska, Markus Salmi, Sofia Vierula ja Moona Vuontisvaara. Projektin ohjaavana opettajana toimi teollisen muotoilun yliopisto-opettaja Juho Saavalainen.

Lisätietoja:
Juho Saavalainen, juho.saavalainen(at)ulapland.fi



Yhdyskäytävä

Susanna Suojanen:
Circulation
13.–27.4.2023
Avajaiset keskiviikkona 12.4.2023 klo 18–19.30
F-talo, 1. krs, Lapin yliopisto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi
Avoinna: ma-pe klo 8–20, la-su ja arkipyhinä suljettu.



Susanna Suojasen suunnittelemasta ja kutomasta kankaasta valmistettu jakkupuku. Kuva: Jani Wathén


Näyttely esittelee neljännen vuoden vaatetussuunnittelun opiskelijan Susanna Suojasen suunnittelemia ja toteuttamia asukokonaisuuksia, joita ovat inspiroineet Suojasen toteuttamat käärmeaiheiset maalaukset.

– Minua kiehtoo käärmeissä etenkin niiden kyky luoda nahkansa uudelleen, mikä on ollut erityisen keskeistä asuja suunnitellessa, Suojanen kertoo.

Suojanen toivoo voivansa töillään kuvastaa muutosta. Käärmeisiin liitetään eri kulttuureissa voimakasta symboliikkaa ja symbolien merkitykset voivat olla toisilleen hyvinkin vastakkaisia.

– Symbolisten merkitysten pohtiminen ja muutoksen kuvastaminen niin muodin kuin tekstiilisuunnittelun keinoin ovat olleet olennainen osa prosessiani, Suojanen summaa.

Asujen suunnittelu on alkanut keväällä 2022 Suojasen vaihto-opintojen aikana, jolloin hän suunnitteli ja toteutti esillä olevan jakkupuvun kankaan sekä koristekirjonnat silkkikankaaseen. Tekstiilit ja materiaalilähtöisyys ovat Suojasen näyttelyssä vahvoja teemoja.

– Olen pyrkinyt hyödyntämään asuissa pitkälti kierrätysmateriaaleja sekä muista projekteista ylijääneitä materiaaleja. Materiaalien rajallisuus on asettanut omat haasteensa suunnittelu- ja valmistusprosessille, mutta pidän kovasti ajatuksesta, että turhaksi jääneistä materiaaleista voi tekstiilin työstämisellä syntyä juuri oikea ja olennainen materiaali asua varten, Suojanen kertoo.

Näyttelyssä esillä oleva jakkupuku on Suojasen kandidaatin tutkielman taiteellinen osuus. Esillä on lisäksi akvarellimaalauksia näyttelyn asuista, jotka ovat toimineet Suojasen suunnittelutyön pohjana.

Lisätietoja:
Susanna Suojanen, susuojan(at)ulapland.fi
Instagram: @susannasuojanen


LY / TTK / LP