Kulttuurihistorian laaja kansainvälinen konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Rovaniemellä. Konferenssin teema on arktiselle tutkimukselle tuttu: ihmisen ja muun luonnon välinen yhteenkietoutuneisuus. Se haastaa perinteisiä käsityksiä historiankirjoituksesta ja uudistaa kulttuurihistorian perinnettä.
Keskustan hiljennyttyä talvimatkailijoista täyttyvät Lapin yliopiston käytävät ja seminaarisalit kansainvälisisistä konferenssivieraista, kun kulttuurihistorian ISCH-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Rovaniemellä.
Konferenssiin osallistuu noin 150 tutkijaa kulttuurihistorian, ympäristöhistorian, arkeologian ja taiteentutkimuksen aloilta eri puolilta maailmaa.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lapin yliopisto, International Society for Cultural History eli ISCH, Turun yliopisto ja Kulttuurihistorian Seura.
Lapin yliopistossa järjestettävän konferenssin teemaksi valikoitui arktiselle tutkimukselle tuttu näkökulma: ihmisen ja muun luonnon välinen yhteenkietoutuneisuus. Teema haastaa perinteiset käsitykset historiankirjoituksen kohteista ja painottaa, että menneisyyttä ovat muovanneet paitsi ihmiset myös muut elolliset ja elottomat olennot, elementit ja materiaalit.
– Historiantutkimus on perinteisesti keskittynyt ihmisten toimintaan, ihmisten välisiin suhteisiin, ajattelutapoihin ja merkityksenantoihin. Muiden eläinten ja luonnon elementtien nostaminen ihmisen rinnalle kulttuurisiksi toimijoiksi ravistelee ja uudistaa kulttuurihistorian perinnettä, huomauttaa kulttuurihistorian yliopistonlehtori Pälvi Rantala Lapin yliopistosta.
Paneeleissa ja työryhmissä luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutumista eri aikoina tarkastellaan monista, yllättävistäkin näkökulmista, kuten esimerkiksi noituuden ja hengellisyyden kannalta tai eritellen eri aikakausien käsityksiä metsästä.
Pääpuhujien luennot
Pääpuhujat virittävät keskustelua konferenssin teemaan omista näkökulmistaan:
Tieto Finlandia -ehdokas, Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja monipuolinen tutkija Hannu Salmi pohtii puheenvuorossaan aistivammaisen ihmisen kokemusmaailmaa. Oman isosetänsä, lapsuudesta asti kuuron ja sokean Frans Lejonin (1878–1947) tarinan kautta hän kysyy, millä tavoin aistivammainen kommunikoi ja hahmottaa ympäristöään maailmassa, joka arvostaa näköä ja kuuloa yli muiden aistien.
Hannu Salmi: No More Than Human History: Exploring human/nature entanglements in a life of a deafblind, tiistai 17.6. klo 11.15–13.15, Esko & Asko -sali.
Stellenboschin yliopiston professori Sandra Swart (Etelä-Afrikka) on tarkastellut tutkimuksissaan ihmisten ja eläinten pitkää yhteistä menneisyyttä ja muuntuvia suhteita erityisesti Etelä-Afrikan kontekstissa. Hän on tutkinut esimerkiksi villihevosten, leijonien ja viimeisimpänä elefanttien historiaa. Puheenvuorossaan Swart käsittelee Afrikan elefantteja ja muistuttaa, että eläimillä on myös omanlaisensa, ihmisistä irrallinen kulttuurinsa. Hän kysyy, mitä elefanttien elämää tarkastelemalla voidaan oppia eläinten, ja samalla ihmistenkin, kulttuurihistoriasta.
Sandra Swart: History for the End of the World: finding new futures in our animal past, keskiviikko 18.6. klo 11.15–13.15, Esko & Asko -sali.
Tallinnan yliopiston kulttuurihistorian professori Marek Tamm tarjoilee teoreettisempaa näkökulmaa kulttuurihistorian keskusteluihin. Hän purkaa kulttuurihistorian ylläpitämää ihmisen erityisyyden myyttiä ja haastaa historioitsijat kyseenalaistamaan omia vakiintuneita käsitteitään ja menetelmiään monikriisien ajassa. Millaisia uusia lähteitä ja analyysimenetelmiä voisi hyödyntää, kun menneisyyttä tarkastellaan biokulttuurisena monien lajien jaettuna menneisyytenä?
Marek Tamm: Towards a Biocultural History: A Manifesto, torstai 19.6. klo 11.15–13.15 Esko & Asko -sali.
Yleisölle avoimet elokuvaesitykset
Akateemisten puheenvuorojen lisäksi konferenssin ohjelmassa on mukana kaksi elokuvaesitystä, jotka ovat avoimia myös muulle kuin konferenssiyleisölle:
FT Noora Kallioniemi on kuratoinut koosteen eri vuosikymmenten suomalaisia lyhytelokuvista, joissa elokuvantekijät pohtivat ihmisen ja luonnon muuttuvia suhteita sekä pohjoisen luonnon kolonialisaatiota esimerkiksi vesivoiman rakentamisen ja saamelaisten maankäyttöoikeuksien näkökulmasta.
Esitykset keskiviikkona 18.6. klo 14.15-16.15 ja torstaina 19.6. klo 14.15–16.00 Mauri-salissa.
Dokumenttielokuva ”El Río”, jonka on ohjannut professori Juan Carlos Galeano, on kunnianosoitus Amazonin altaan joille, ekosysteemeille ja yhteisöille, ja samalla kertomus yrityksistä ymmärtää monilajista yhteiseloa ja siihen liittyviä ristiriitoja.
Esitys keskiviikkona 18.6. klo 16.15–17.30 Mauri-salissa.
Konferenssin verkkosivu ja tarkempi ohjelma
Lisätietoja:
Pälvi Rantala
Kulttuurihistorian yliopistonlehtori
palvi.rantala@ulapland.fi
p. 040 558 1636
Anu-Leena Haaraoja
Koordinaattori
isch2025@gmail.com
p. 040 191 7293