Kuva: Taisto Saari

Kemissä sijainnut Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehdas suljettiin vuonna 2021. Pitkän historian omaavan tehtaan merkitys Meri-Lapin elinkeinotoiminnalle oli suuri, joten sen sulkeminen ja noin 550 työntekijän joukkoirtisanominen hätkähdytti maakuntaa. Tehtaan sulkeminen täytti työ- ja elinkeinoministeriön äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) kriteerit, ja alueella käynnistyi laaja ÄRM-toiminta.

Henna Haltun, Liisa Hokkasen ja Tarja Orjasniemen tuoreessa julkaisussa tarkastellaan joukkoirtisanotuille kohdennettujen palvelujen organisointia. Julkaisussa kartoitetaan, mitkä asiat ovat merkityksellisiä kehitettäessä toimintatapoja ja hyvinvointipalveluiden palvelurakenteita joukkoirtisanomisten yhteyteen. Vastaavaa tietoa joukkoirtisanomistilanteista on niukalti saatavissa.

Toimintatutkimus toteutettiin ESR-rahoitteisessa Irtisanomisesta selviytymiseen – Veitsiluodon tehtaan lopettamisen hyvinvointikriisin lieventäminen -hankkeessa (1.11.2021–31.10.2023). Hankkeessa tavoitettiin irtisanottuja, joiden tarpeeseen olemassa olevat palvelut sopivat heikosti tai joiden tavoittaminen tuotti palveluille haasteita.

– Palveluiden käyttö oli kohderyhmälle vierasta yhtäjaksoisen työuran johdosta. Tarvetta palveluille kuitenkin oli, sillä irtisanotut olivat ammattilaisia ja asiantuntijoita alalla, jossa työllistymisen mahdollisuudet hupenevat ja pitkä työura heijastui työkykyyn, tutkijat kuvailevat.

Hankkeessa tarjottiin yksilöllistä tukea, ryhmämuotoista toimintaa sekä yhteisöllisiä, ehkäiseviä ja jalkautuvia toimintamuotoja.

Muutosturva on merkittävä erityisesti parhaassa työiässä oleville irtisanotuille

Tutkimuksen perusteella irtisanomistilanteiden hallintaan luodut normistot ja toimintakäytänteet – kuten lainsäädännölliset yhteistoimintavelvoitteet työnantajan ja Te-hallinnon välillä sekä muutosturvakäytänteet – tukivat tilanteen hallintaa ja loivat perustan paikallisen toiminnan muotoutumiselle.

– Muutosturva on aineistomme valossa hyvin merkittävä erityisesti parhaassa työiässä oleville irtisanotuille, joille työtehtävän tai paikkakunnan vaihto on ongelmatonta tai se aiheuttaa korkeintaan hallittavissa olevia haasteita elämäntilanteeseen.

Muutosturvassa huomio kuitenkin rajautuu irtisanotun työmarkkina-asemaan, kun taas joukkoirtisanomisen vaikutukset työntekijän elämään ovat laaja-alaisemmat.

Palvelukapeikko havaittiin myös vuosikymmeniä raskasta vuorotyötä tehneiden työntekijöiden tilanteissa, joissa joukkoirtisanomisen yhteydessä kyseenalaistui heidän työvoimaan kuuluvuutensa.

– Tällöin realistisia polkuja niin työmarkkinoille kuin eläkkeelle löytyi heikosti.

Hanketoiminnassa tulivat näkyväksi erityisesti tilanteet, joissa irtisanotut eivät päässeet siirtymään työstä toiseen. Tehostetun yksilötuen piiriin hakeuduttiin tai ohjauduttiin usein melko myöhään, jolloin työterveyshuollon palvelut, muutosturvapalvelut ja irtisanomistilanteisiin tarkoitetut kohdennetut toimet eivät enää olleet irtisanottujen käytettävissä tai niiden kesto oli riittämätön.

– Jalkautuva, ryhmämuotoinen ja irtisanottujen keskinäistä tukea vahvistava työote havaittiin tehokkaaksi tavaksi tavoittaa irtisanottuja, joita ei muuten tavoiteta. Tällainen työote edellyttää aikaa, pitkäjänteisyyttä ja luovuutta, joita perustyöstä ei välttämättä löydy. Keskusteluryhmiä paremmin irtisanotut tavoitettiin toiminnallisissa ryhmissä ja yhteisöllisissä tapahtumissa, joiden merkitys arvioitiin ennaltaehkäiseväksi ja elämänlaatua kohottavaksi.

Kuva: Taisto Saari

Äkillisessä rakennemuutoksessa palveluilta vaaditaan joustavuutta

Palvelujen toiminnan analyysissa korostui yhteistyön, monitoimijaisen verkostoitumisen ja ennakoinnin sekä toimintaan sitoutumisen merkitys. Veitsiluodon tapauksessa syntyneeseen kriisitilanteeseen vastattiin välittömästi jalkautumalla tehtaalle. Palvelujen toimintakäytänteiden muuttaminen vastaamaan erityistä tilannetta vaatii resursseja, joiden vähäisyys paikoin vaikeutti osallistumista yhteiseen toimintaan.

Myös palvelujen hallinnollisessa organisoitumisessa eri päättäjä- ja hallintotasojen mukanaolo – ministeriöstä alueellisten toimijoiden kautta aina käytännön toteuttajiin – jouhevoitti päätöksentekoa ja tiedon yhteensaattamista. Samoin hallintokuntien välisen horisontaalisen työskentelyn sujuvuus osoittautui merkitykselliseksi erityisesti paikallisella tasolla. Kautta linjan hallinnollisessa työskentelyssä korostuivat laaja-alaisesti verkostoituneiden organisaatioiden sitoutumisen ja toimintaan sitouttamisen merkitys.

– Äkillinen ennakoimaton murros on tilanne, jossa kaikkien toimintaan osallistujien tulee kyseenalaistaa rutiinit, joustavuutta vaaditaan ja resursseja toimintaan tulee allokoida.

– Keskeistä on löytää välittömille toimenpiteille nopeasti sitoutuneet tekijät. Veitsiluodon tilanteessa ennakoinnin vajeita paikkasivat nopea verkoston kokoaminen ja toimijoiden halukkuus toimia. Monella toimijalla oli ammatillisen asemansa ohella henkilökohtainen kosketuspinta tehtaaseen, mikä edesauttoi vahvaa sitoutumista toimintaan.

Tutkimuksen perusteella irtisanottujen näkökulmasta on tärkeintä, että vastuunkantajat toiminnan käynnistämiselle löytyvät nopeasti, vaikka myöhemmin tapahtuisi vaihdoksia. Yhtä lailla on tunnistettava työskentelyn pitkäaikaisuuden tarve yksilötasolla.

ÄRM-rahoituskanavan kehittämisessä tunnistettiin tarve huomioida nykyistä laaja-alaisemmin joukkoirtisanottujen henkilö- ja ryhmätasoinen palvelutarve ja vastata siihen, sekä tuottaa toiminnan tueksi ajantasaista tutkimuksellista tietoa.

Julkaisutiedot

Henna Halttu, Liisa Hokkanen & Tarja Orjasniemi (2024) Irtisanomisesta selviytymiseen – Tapaus Veitsiluoto. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C Työpapereita. Elektroninen julkaisu https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-407-2

Lisätietoja

Liisa Hokkanen, liisa.hokkanen(at)ulapland.fi, p. 040 564 4489