Inkluusion kasvaessa vaativan erityisen tuen opetusta tarjoavilta yksiköiltä tarvitaan yhä enemmän konsultaatiopalveluja lähikouluille. Tämä selviää tuoreesta julkaisusta, jossa pureudutaan sairaalaopetuksen, Elmeri-koulujen ja valtion koulukotikoulujen johtajien käsityksiin opetuksen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Yksiköiden johtajat ovat myös huolissaan oppilaiden lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta.
Dosentti, erityispedagogiikan yliopistonlehtori Tanja Äärelä Lapin yliopistosta ja dosentti Jyrki Huusko Itä-Suomen yliopistosta ovat tutkineet kolmen vaativan erityisen tuen toimijan – sairaalaopetuksen, erityishuollon palveluiden yhteyteen sijoittuvien Elmeri-koulujen ja valtion koulukotikoulujen – nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä tilastoaineistojen sekä yksiköiden johtajille toteutetun kyselyn avulla.
– Johtajien kuvauksissa toistuivat maininnat oppilaiden lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta, samoin väkivallan uhkan on kuvattu lisääntyneen. Tilanne on voinut pitkään jatkuneen koronatilanteen vuoksi heikentyä, jos oppilaat eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea, Tanja Äärelä sanoo.
Konsultaatiopalveluiden tarve kasvussa
Vaativaa erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla voi olla esimerkiksi vakavaa psyykkistä oireilua, autismikirjon häiriöitä, kehitysvammaisuutta tai vaikea- ja monivammaisuutta. Annettava tuki on yleensä pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti toteutettua. Vaativan erityisen tuen yksiköt tarjoavat opetusta vuosittain yhteensä noin 4 100 oppilaalle. Lisäksi ne antavat oppilaitoksille neuvontaa noin tuhannen oppilaan riittävän oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi oppilaan omassa lähikoulussa.
Raportin mukaan vaativan erityisen tuen opetusyksiköiltä tarvitaan enenevässä määrin neuvontaa ja konsultaatiotyötä. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat yhä useammin lähikouluissaan, sillä erikoissairaanhoidon osastohoitoajat ovat vähentyneet ja lyhentyneet, avohoito on lisääntynyt ja laitosasuminen vähentynyt. Lähikouluissa ei ole välttämättä mahdollista tarjota heille riittävää tukea, joten vaativan erityisen tuen opetusyksiköiltä pyydetään yhä useammin apua lähikouluilla tapahtuvan opetuksen järjestelyjen suunnitteluun.
Haasteeksi nähdään myös se, miten tavoittaa ja saada opetuksen piiriin myös ne oppilaat, jotka jäävät pois koulusta. Maamme yläkouluissa on Opetushallituksen aiemmin teettämän Kouluakäymättömyys Suomessa -selvityksen mukaan vähintään 4 000 oppilasta (2–3 prosenttia kaikista yläkoululaisista), joiden koulunkäynti on vaikeutunut huomattavasti poissaolojen vuoksi. Vaativan erityisen tuen opetusyksiköt voivat olla mukana tukemassa näiden usein monisyisten tilanteiden ratkaisemista konsultaation keinoin.
Selvityksessä todetaan, että inkluusion edistäminen lähikouluissa edellyttää riittäviä resursseja. Osa oppilaista tarvitsee intensiivisempää tukea, joka voidaan järjestää osin tai kokonaan pienryhmässä, tai jopa vaativan erityisen tuen opetusyksikössä.
– Koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä riittää vielä tekemistä, mutta tämän ensiarvoisen tärkeän tavoitteen eteen ollaan valmiita tekemään töitä, Äärelä sanoo.
Kasvaneisiin tarpeisiin on kiinnitetty huomiota myös eri hallinnonalojen yhteisessä kiusaamisen vastaisessa toimenpideohjelmassa. Osana ohjelmaa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yhteensä 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen konsultatiivisen sairaalaopetuksen kansalliseen kehittämiseen helmikuussa 2021.
Tietoja julkaisusta
Sairaalaopetus, Elmeri-koulut ja valtion koulukotikoulut -raporttiin on kerätty tietoa sairaalaopetuksen, Elmeri-koulujen ja valtion koulukotikoulujen oppilaiden kokonaismääristä, oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasoista, koulupäivähinnoista ja opetushenkilöstömääristä. Selvitys perustuu vuoden 2019 tilastoaineistoihin vaativan erityisen tuen oppilaitoksista sekä syksyllä 2020 kerättyyn kyselyaineistoon. Selvitykseen osallistuivat kaikki Suomen 25 sairaalaopetusyksikön, kymmenen Elmeri-koulun ja viiden valtion koulukotikoulun yksikön johtajat.
Raportin on julkaissut Opetushallitus, ja se on osa Opetushallituksen koordinoimaa VIP-verkostotoimintaa, jossa kehitetään oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea.
Tutustu julkaisuun
Tietoja vaativan erityisen tuen opetusyksiköistä
Sairaalaopetus on sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle annettavaa opetusta. Sitä voidaan tarjota myös erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle, jos kotikunta ei pysty järjestämään tarpeiden mukaista opetusta. Oppilaiden vaihtuvuus on suurta, ja lyhimmillään sairaalaopetuksessa ollaan vain muutamia päiviä. Lähtökohtana on oppilaan mahdollisimman nopea paluu omaan lähikouluun. Lukuvuonna 2018–2019 sairaalaopetukseen osallistui kaikkiaan noin 3 400 oppilasta.
Elmeri-kouluilla tarkoitetaan erityiskouluja, jotka toimivat erityishuollonpalveluiden yhteydessä. Lukuvuonna 2018–2019 Elmeri-koulua käyvistä yli 400 oppilaasta suurin osa osallistui opetukseen kehitysvammakuntoutuksen vuoksi.
Valtion koulukodit tuottavat lastensuojelun ja erityisopetuksen palveluita. Koulukodeista saa tukea muun muassa silloin, kun tapahtumat lapsen, nuoren ja perheen elämässä ovat johtaneet turvattomuuteen, koulupoissaoloihin, päihteisiin, rikoksiin tai karkailuun. Koulut toimivat koulukotiyksiköiden yhteydessä, ja lukuvuonna 2018–2019 niissä opiskeli noin 200 oppilasta.
Lisätiedot:
Dosentti, erityispedagogiikan yliopistonlehtori Tanja Äärelä, Lapin yliopisto, p. 040 484 4381, tanja.aarela (at) ulapland.fi
Dosentti Jyrki Huusko, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 349 2248, jyrki.huusko (at) joensuu.fi
Tutustu julkaisuun
Lähde: Opetushallituksen tiedote 9.3.2021