Häiritsevä yhteiskuntatutkimus -perjantaiseminaarissa tarkastellaan yhteiskuntakriittisesti ja yllättävistä näkökulmista ajankohtaisia ilmiöitä. Perjantaiseminaari jatkaa keskustelua yhteiskuntatutkimuksen vaikuttavuudesta ja merkityksestä Jarno Valkosen toimittaman teoksen Häiritsevä yhteiskuntatutkimus (2018) hengessä.

Luentoja järjestetään kerran kuussa syyskuusta joulukuulle. Seminaarin henkeen kuuluu, ettei etäosallistuminen ole mahdollista, vaan keskustelu käydään paikan päällä. Luentojen teema valikoituu kunkin alustajan mielenkiinnon mukaan, eivätkä luennot noudata tarkkaa etukäteissuunnitelmaa. Tämän syksyn puheenvuoroista useampi perustuu uunituoreisiin julkaisuihin.

– Luennoille on yhteistä ajankohtaisuus sekä kriittinen ja pähkäilevä ote. Perjantaiseminaarista on muodostunut keskusteleva, akateeminen yhdessäoppimisen käytäntö. Tervetuloa kuulkaa ihan kaikki, toivottaa professori Jarno Valkonen.

Seminaarissa on tarjolla kahvia, teetä ja pientä naposteltavaa.

Kurssin suorittaminen:

Häiritsevä yhteiskuntatutkimus -perjantaiseminaari on laajuudeltaan 3–5 op:n kurssi. Se suoritetaan luentopassikäytännön mukaisesti koodilla TUTA0303, Valinnaiset laadullisen tutkimuksen lähestymistavat. Opiskelija voi halutessaan saada kurssista korvauksia myös muihin opintoihin. Keskustelkaa asiasta vastuuopettajanne kanssa.

Lisätietoja luentopassista ja perjantaiseminaarista:

Jarno Valkonen, jarno.valkonen(at)ulapland.fi

Syksyn 2023 ohjelmisto:

Perjantai 29.9.2023, klo 13–15, C193: Luonto opettajana

Ihmisen irrottaminen luonnon ulkopuolelle on kestävyysongelmien ratkaisemisen kannalta ongelmallista. Kestävä luontoyhteytemme edellyttää luopumista ihmisen ja luonnon erilleen jakavasta kaksinapaisesta ajattelusta. Huolimatta ihmisen evolutiivisesta perustasta, luontoyhteyden syntyä vaikeuttavista ristiriidoista ja luontokasvatukseen kohdistuvasta kritiikistä, luontoa ei tulisi unohtaa kestävyyskasvatuksessa.

Professori Ilkka Ratinen haastaa puheenvuorossaan kuulijan pohtimaan luontoyhteyttään. Hän tarkastelee ihmistä osana luontoa ja osallistaa kuulijat pohtimaan, miten luonto on heitä opettanut. Tavoitteena on löytää vipupisteitä, joiden avulla luonto on ohjannut kestävyysajattelua.

Perjantai 27.10.2023, klo 13–15, C193: Todelliset utopiat ja yhteiskunnallisen muutoksen strategiat – Erik Olin Wrightin emansipatorinen yhteiskuntatiede

Vuonna 2019 menehtynyt amerikkalainen sosiologi Erik Olin Wright kehitteli uransa loppuvaiheessa sosiologista niin sanottujen ”todellisten utopioiden” (real utopias) tutkimusohjelmaa. Wrightin teoreettinen tausta oli marxilaisessa yhteiskuntatieteessä, mutta toisin kuin valtaosa marxilaisista ajattelijoista, Wright ei ujostellut käyttää utopian käsitettä tieteellisessä työssään. Tutkimuksissaan Wright esitti, että yhteiskuntateoreettisen tutkimuksen eräs tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä on tunnistaa, analysoida ja kehittää todellisia utopioita ratkaisuiksi sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin haasteisiin.

Lapin yliopiston sosiologian tutkijatohtori Keijo Lakkala avaa luennollaan Erik Olin Wrightin utopioita koskevaa ajattelua sekä esittelee kesällä 2023 julkaistua käännöstään Wrightin viimeiseksi jääneestä teoksesta Kuinka olla antikapitalisti 2000-luvulla? (Vastapaino). Teoksessaan Wright tarkastelee tapoja, joilla kapitalismin vastustajat ovat haastaneet kapitalistista yhteiskuntajärjestystä. Samalla hän pohtii, mikä antikapitalistisista strategioista olisi kaikkein toimivin ja millaisin konkreettisin askelin voisimme toisenlaista talousjärjestelmää rakentaa. Wrightin projekti tukeutuu kolmeen arvojen yhdistelmään kapitalismin vaihtoehtoja etsiessään: tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan ja vapauteen sekä yhteisöllisyyteen ja solidaarisuuteen.

Perjantai 17.11.2023, klo 13–15, A140: Feministinen tiedontuotanto kestävämpien tulevaisuuksien tekemiseksi

Yhteiskunnat ovat joutuneet isojen uhkien ja haasteiden eteen, jotka kumpuavat ihmisen omasta toiminnasta. Ilmastonmuutos, luontokato, pandemiat ja saastuminen uhkaavat maapalloa, ja samanaikaisesti niin maiden välinen kuin myös maiden sisäinen taloudellinen epätasa-arvo on jatkuvassa kasvussa. Muutos on välttämätön ja mahdollinen, mutta ei ilman että tarkastelemme syvällisesti ja kriittisesti nykymuotoisen elämäntapamme eettisiä ja rakenteellisia ongelmia, kuten esimerkiksi ihmisten välistä ja ihmisten ja muiden lajien välistä epätasa-arvoa. Miten tutkijat asemoivat itsensä suhteessa yhteiskunnan suuriin haasteisiin, ja mikä on heidän panoksensa ja vastuunsa muutoksen aikaansaamisessa?

Tutkimuksen mobilisoiminen oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden tekemiseksi ja tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi on feministisen organisaatiotutkimuksen ytimessä. Puheenvuorossaan johtamisen professori Susan Meriläinen pohtii, miten feministinen tiedontuotanto ja erityisesti feministiset metodologiat voivat vastata tähän haasteeseen. Puheenvuoro perustuu Meriläisen, Saija Katilan ja Emma Bellin toimittamaan kirjaan Handbook of Feminist Research Methodologies in Management and Organization Studies (Routledge, marraskuu 2023). Kirjassa analysoidaan klassisia feministisiä teoreettisia tekstejä ja niiden metodologisia seuraamuksia. Tekstissä syvennytään myös johtamis- ja organisaatiotutkimuksessa ajankohtaisiin feministisiin lähestymistapoihin, mukaan lukien postkolonialistinen ja transnationaalinen feminismi, kriittinen rotuteoria ja uusmaterialistiset feminismit. Häirikköseminaarissa Meriläinen esittelee kirjan sisältöä ja pohtii feministisen tutkimuksen muutosvoimaisuutta kirjan johdannossa esiin nostettujen kolmen keskeisen teeman kautta: feministisen tiedontuotannon monimuotoisuus, poliittisuus, ja vastuullisuus ja etiikka.

Perjantai 15.12.2023, klo 13–15, C193: Luminen arki

Millaista on elää, liikkua ja tehdä työtä arktisissa olosuhteissa lumen, jään ja pakkasen keskellä? Tutkimusprofessori Monica Tennberg ja tutkija Hannah Strauss-Mazzullo esittelevät toimittamaansa uutta kirjaa Living and working with snow, ice and seasons in the modern Arctic: Everyday perspectives (Palgrave McMillan, 2023), jossa Lapin ja Oulun yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijat tarkastelevat työn ja liikkumisen käytäntöjä arktisissa olosuhteissa eri puolilla Lappia. Kyse on siitä, miten esimerkiksi matkailu, poron- ja karjanhoito sekä kaupunkiympäristön ylläpito mukautuvat kylmien lämpötilojen sekä lumen ja jään fyysisesti rajoittaviin tai mahdollistaviin ominaisuuksiin. Talviolosuhteet ja vuodenaikojen vaihtelut vaatii myös sopeutumista liikkumisessa, kuten talvipyöräilyssä, moottorikelkkailussa ja nastakenkäkävelyssä. Ilmastonmuutoksen muuttaessa työn ja liikkumisen olosuhteita sopeutuminen tapahtuu pienin, mutta jatkuvin muutoksin arkisissa käytännöissä.

Tilaisuus on samalla kirjan julkaisutilaisuus.