Kirjotut kannat -kollektiivi uudistaa peittokirjonnan visuaalista ja symbolista kieltä. Kollektiivin neljätoista taiteilijaa, käsityöläistä, aktivistia ja taiteentutkijaa ovat kirjoneet villalle värjäämillään langoillaan. Näyttely syventyy perinteisten materiaalien, kuten kasvi- ja sienivärjätyn langan, estetiikkaan.

Kollektiivin ja näyttelyn nimenä Kirjotut kannat viittaa sekä kantaaottaviin teoksiin että tekijöidensä kulttuurisiin juuriin, kantakulttuureihin.

Näyttelyteokset ilmaisevat tekijöiden henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia teemoja. Teoksissa otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, kuten luonnonsuojeluun, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin sekä maankäytön kiistoihin. Tämän lisäksi teosten aiheena on käsityöperinne.

– Uusinnamme suomalaiseen kulttuuriin kuulunutta ompelukerhoa tai neulapiiriä, joka on kohtaamisen ja vuorovaikutuksen muoto, kollektiivin alkuunpanija, apulaisprofessori Maria Huhmarniemi kertoo.

Huhmarniemen mukaan kollektiivin toiminta perustuu avoimeen yhteisöllisyyteen. Kirjontakokoontumisissa on keskusteltu kollektiivin jäsenten kanssa moninaisista kokemuksista, yhteiskunnallisista teemoista ja omakohtaisista kannoista.

Kollektiivin neljätoista osallistujaa ovat tavanneet Rovaniemellä, mutta he ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Tekijöitä on Suomesta, Venäjältä, Itä- ja Etelä-Euroopasta sekä Latinalaisesta Amerikasta. Suurin osa heistä on Lapin yliopiston kasvatteja tai nykyisiä työntekijöitä – henkilökuntaa, alumneja, väitöskirjatutkijoita tai opiskelijoita.

Mukana ovat Lola Cervantes, Maria Huhmarniemi, Elina Härkönen, Tenka Issakainen, Tanya Kravtsov, Alina Korotovskaia, Minna Kovero, Elina Luiro, Miia Mäkinen, Niina Oinas, Petra Raudaskoski, Misia Siennicka, Ezgi Tanriverdi and Sannu Vaarala.

Käsityöperinteen elvyttämistä

Väitöskirjatutkija Tanya Kravtsovin mukaan perinteisesti peittokirjonnassa käytettiin mustaa villakangasta ja villalankaa, ja erilaiset pistot rajasivat ja täyttivät monimutkaiset kuvioinnit. Langan värit saatiin käsin värjäämällä kasveilla ja sienillä.

– Kollektiivi hengittää uutta elämää tähän kauniiseen käsityöperintöön nykykontekstissa, kertoo Kravtsov.

Lapin yliopiston VillaInno-hanke tekee yhteistyötä kollektiivin kanssa.

Hankkeessa dokumentoidaan käsityöperinteen elvyttämistä ja mallinnetaan sitä muihin vastaaviin elvyttämistarpeisiin, esimerkiksi matkailunyrityksiin. Hanke tulee julkaisemaan oppimateriaalia, jota voi hyödyntää, kun perinnettä nostetaan nykyaikaan.

VillaInno-hankkeen projektipäällikkö Minna Kovero tekee tällä hetkellä väitöstään käsityöperinteen elvyttämisestä. Koveron mukaan käsityöperinteen jatkuvuus on tärkeää nyky-yhteiskunnalle ja tulevaisuudelle.

– Perinne yhdistää meidät kulttuurillisiin juuriimme sekä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta eri kulttuurien välillä, luonnehtii Kovero.

Kirjonta jatkaa esivanhempien kulttuurista ja luontokulttuurista tietoa sekä käsityön kieltä. Näyttely tuo peittokirjonnan ja kirjontapiirin nykypäivään ilmaisua uudistaen ja yhteisöllisyyden avoimuutta vahvistaen.

Suomen käsityön museo on saanut tuen näyttelylle Museovirastolta. Kollektiivia on tukenut Kansan sivistysrahasto, Lapin yliopisto ja Lapin yliopiston VillaInno-hanke, joka on Euroopan Unionin osarahoittama.

Lisätietoja:

Maria Huhmarniemi, maria.huhmarniemi(at)ulapland.fi 

puh. 0407639948

Kirjotut kannat -kollektiivin Instagram

VillaInno-hankkeen Facebook

VillaInno-hankkeen Instagram