Saamelainen varhaiskasvatus nyt – arvot, käytänteet ja osallisuus arjessa -kirjan julkistamistilaisuus pidetään 7.6.2019 Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aulatilassa klo 16. Tilaisuus järjestetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kaksipäiväisen juhlaseminaarin yhteydessä. Tilaisuudessa kirjan toimittajat suunnittelija Maria Peltola Oulun yliopistosta, dosentti, kasvatustieteen tohtori Pigga Keskitalo Sámi allaskuvlasta ja Lapin yliopistosta ja kasvatustieteen tohtori Rauni Äärelä-Vihriälä esittelevät kirjan sisältöä.
Kyseisessä teoksessa kootaan yhteen ajankohtainen tieteellinen keskustelu saamelaisesta varhaiskasvatuksesta. Kirjan kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, päätöksentekijät, työntekijät, tutkijat, vanhemmat ja opiskelijat sekä kaikki, joita saamelainen varhaiskasvatus kiinnostaa. Kirjan toivotaan tuovan vinkkejä ja inspiraatiota varhaiskasvatuksen ja opetuksen parissa toimiville. Kirja on myös tietoteos ja oppikirja saamelaisesta varhaiskasvatuksesta, ja se voi toimia tukena saamelaista varhaiskasvatusta edelleen kehitettäessä. Kirja on pioneeriteos saamelaisesta varhaiskasvatuksesta. Vaikka kirja nyt julkaistaan suomeksi, on kirjassa tiivistelmät jokaisesta artikkelista saameksi.
Joulukuussa 2016 käynnistyneen saamelaisen lastentarhaopettajakoulutuksen tavoitteena on ollut vastata saamelaisen varhaiskasvatuksen opettajatarpeeseen. Oulun yliopisto toteutti koulutuksen yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK), saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa. Tämä kirja syntyi koulutushankkeen yhteydessä, ja sen ympärille kehittyneen yhteistyön tuloksena.
Kirja muodostuu saamelaisen varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten artikkeleista. Kaikki kirjoittajat ovat joko olleet mukana koulutushankkeen toteutuksessa tai heidän tutkimuksensa on ollut keskeinen osa opintojen sisältöjä. Kirjassa kirjoittavat alan asiantuntijat KT Marikaisa Laiti, KT Rauni Äärelä-Vihriälä, KL Aimo Aikio, Professori Eila Estola, KT Raija Erkkilä, KM Maria Peltola, KT Teemu Suorsa, dosentti, KT Pigga Keskitalo ja luokanopettaja Aura Mari Pieski. Lisäksi suunnittelija Unni Länsman, KM Riikka Kess, KT Jaana Juutinen, KK Onneli Sieppi ja KK Nina Hirvonen tuovat näkökulmia koulutuksen järjestäjän, opettajien ja opiskelijoiden kokemuksista ja tehdystä työstä. Teos jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään saamelaisen varhaiskasvatuksen nykytilaa ja toisessa osassa saamelaisen varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksen toteutusta ja siihen liittyvää tutkimusta.
Kirjan ovat toimittaneet Maria Peltola, Pigga Keskitalo ja Rauni Äärelä-Vihriälä. Maria Peltola on saamelaisen lastentarhanopettajakoulutuksen suunnittelija ja yliopisto-opettaja ja valmistelee kasvatuspsykologian alaan kuuluvaa väitöskirjaansa Oulun yliopistossa. Pigga Keskitalo on Helsingin yliopiston dosentti ja hän toimii apulaisprofessorina Sámi allaskuvlassa Norjassa ja sivutoimisena yliopistotutkijana Lapin yliopistossa. Keskitalo on väitellyt vuonna 2010 Lapin yliopistossa saamelaisopetuksen toteutumisesta. Rauni Äärelä-Vihriälä on kasvatustieteen tohtori, luokanopettaja ja vararehtori Sompion koululla, Sodankylässä. Äärelä-Vihriälän väitöskirja kielipesäpedagogiikasta valmistui vuonna 2016.
Kirjan nimi on Saamelainen varhaiskasvatus nyt – Arvot, käytänteet ja osallisuus arjessa. Arvot (árvvut, values) viittaavat tässä saamelaisen kasvatuksen arvoihin, kuten suvun ja yhteisön merkitykseen, luontoyhteyteen, vapauteen ja pärjäämiseen. Arvot ovat keskeisessä asemassa ja näkyvät monin tavoin saamelaisen varhaiskasvatuksen suunnitelmissa ja arjessa. Käytänteet (praksis, practice) puolestaan ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muotoutuvia tapoja toimia ja olla vuorovaikutuksessa. Käytänteillä on oma historiansa ja niihin sisältyy ja liittyy tavoitteita, ihanteita ja edellä kuvattuja arvoja. Kasvatuksen arjessa onkin tärkeää luoda jaettua ymmärrystä eri toimijoiden välille sekä käytänteistä että arvoista ja tavoitteista niiden taustalla. Osallisuus (oassálastin, participation) taas nähdään siten, että kaikki ovat jo valmiiksi osallisia niistä käytänteistä, joissa toimivat, ja osallistuvat yhteisten olosuhteiden ylläpitämiseen ja muuttamiseen. Olennainen kysymys on, millä tavalla kunkin toimijan osallisuus arjessa rakentuu.
Kirjassa keskitytään eri artikkeleissa kysymyksiin siitä, mitä on lapsen ja aikuisen osallisuus ja toimijuus varhaiskasvatuksen käytänteissä sekä laajemmin yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Kirja luo syväluotauksen siihen, millaiset ovat kunkin toimijan mahdollisuudet vaikuttaa niihin olosuhteisiin, joissa saamelaista varhaiskasvatusta toteutetaan.
Lisätietoja:
Maria Peltola, puh. 044 382 4567, maria.peltola@oulu.fi
Pigga Keskitalo, puh. 040 484 4153, pigga.keskitalo@ulapland.fi tai pigga.keskitalo@samiskhs.no
Rauni Äärelä-Vihriälä, puh. 045 274 8726, rauni.aarela@gmail.com
Viitetiedot:
Peltola, M., Keskitalo, P. & Äärelä-Vihriälä, R. (toim.). (2019). Saamelainen varhaiskasvatus nyt – Arvot, käytänteet ja osallisuus arjessa. Acta Universitatis Ouluensis F13. Oulu: Oulun yliopisto.
Sivumäärä: 198
Kirja on (julkaisun jälkeen) saatavilla verkossa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2275-2
Lastentarhanopettajakoulutuksen kotisivu: https://www.oulu.fi/ktk/node/56537