Tornion Osuuspankin toimitusjohtaja Pentti Alaperä pitää itsenäisen Lapin yliopiston olemassaoloa tärkeänä vetovoimatekijänä ja väestön pysyvyystekijänä. Tornio-Haaparanta alueen kehittämistä yliopisto voisi tukea Alaperän mukaan muiden muassa palvelumuotoiluhankkeilla. Pohjolan Osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Posio korostaa erityisesti yliopiston jatko-opiskelijoiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, joka voisi olla entistä tiiviimpää.

– Yliopisto voisi tukea alueen elinkeinoelämän edelleen kehittämistä esimerkiksi täydennyskoulutuksella ja olemalla entistä aktiivisemmin mukana elinkeinoelämän kehittämishankkeissa, Alaperä sanoo.

Keijo Posion mukaan Lapin yliopiston tutkimus lisää kansainvälistä näkyvyyttä, uskottavuutta ja alueen elinvoimaa. Lisäksi Posio nostaa esille sen, että Lapin yliopiston, ammattikorkeakoulun ja myös muiden oppilaitosten välinen yhteistyö antavat lappilaisille nuorille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kotimaakunnassaan ylimpään korkeakoulututkintoon asti ja moninaiset opintopolut mahdollistavat kouluttautumisen myös aikuisiällä aina tohtorin tutkintoon asti.

– Erityisen iloinen olen tällä hetkellä ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston syvenevästä yhteistyöstä, joka antaa nuorille mahdollisuuden sekä ammatilliseen että teoreettiseen koulutukseen työelämää varten. Lappi tarvitsee kansainvälistä osaamista ja tähän haasteeseen Lapin korkeakoulut vastaavat monin tavoin, Posio sanoo.

Lapin suhdannekatsaus 2016 -raportin mukaan Lapin yritysten liiketoiminta on kehittynyt muuhun Suomeen verrattuna positiivisesti. Veturina toimivat yli 20 henkilöä työllistävät yritykset. Lapissa yritysten odotukset tulevaisuuden suhteen ovatkin keskimääräistä valoisammat.

– Matkailun merkitys on voimakkaassa kasvussa. Teollisuus on kuitenkin edelleen erittäin tärkeä koko maakunnalle ja ala voi tänä päivänä paremmin kuin vuosiin. Tarvitsemme sekä tuotantoa että palvelua. Uudet energiaan liittyvät yritykset ovat myös merkittävä mahdollisuus tulevaisuudessa, Alaperä sanoo.

Metsä- ja terästeollisuuteen sekä kaivostoimintaan on investoitu miljoonia euroja kapasiteetin kasvattamiseksi. Myös Rovaniemen seudulla teollisuus on kasvava kansainvälisille markkinoille suuntautuva toimiala. Keijo Posion mukaan yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyö voisi olla paljonkin aktiivisempaa puolin ja toisin.

– Tuen elinkeinoelämälle tulee olla varsin konkreettista, tästä hyvänä esimerkkinä käy palveluiden muotoilu, jossa Lapin yliopisto on antanut konkreettista apua muiden muassa matkailuelinkeinolle useiden vuosien ajan. Myös yritysten olisi hyvä pitää aktiivisesti yhteyttä Lapin yliopistoon ja muihin alueen oppilaitoksiin, Posio sanoo.

Alaperän mukaan kunnat ja alueet huolehtivat yritysten toimintaedellytyksistä ja toiminnan kehittäminen lähtee tietenkin yrityksistä itsestään. Lappilaiset ihmiset voivat vaikuttaa Lapin talouden tulevaisuuteen ostamalla lappilaisia ja paikallisia tuotteita.

– Pelkästään Suomen markkinoilla toimivien yritysten markkinat kasvavat eteläisessä Suomessa, eivät Lapissa. Toisaalta teollisuutta palvelevien ja matkailuyritysten näkymät ovat Lapissa kohtuullisen hyvät. Myös teollisuudella menee Lapissa paremmin kuin vuosiin, erityisesti Kemi-Tornio alueella, Alaperä sanoo.

Alaperän mukaan Lapin kiinteistömarkkinat ovat arvojen kehityksen suhteen alueellisesti ja jopa paikkakunnittain jonkin verran eriytyneet. Joillakin alueella arvot laskevat ja joillakin nousevat tai pysyvät ennallaan.

– Viimeiset pari vuotta kiinteistöjen arvot ovat olleet lievästi laskussa, mutta nyt lasku on pysähtynyt, ja kauppakin on jonkin verran vilkastunut, Alaperä sanoo.

Molemmat toimitusjohtajat vakuuttavat, että Lapin tulevaisuus näyttää hyvältä. Yhtenä tulevaisuuden haasteena Alaperä pitää sitä, että maakunnan väkiluku vähenee, joskin joillakin alueilla kasvua tulee maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Posio puolestaan uskoo digitalisaation avaamiin mahdollisuuksiin, koska sen myötä lappilaiset voivat toimia globaalisti kotoa käsin.

– Matkailuelinkeino, Kemi-Tornio -alueen huippuosaaminen teollisuudessa ja kaivokset tulevat olemaan vahvoja esimerkkejä suomalaisesta ja kansainvälisestä osaamisesta. Tässä visiossa korkeakoulu-opetuksella on valtavan tärkeä sijansa, Posio sanoo.

Kuvateksti:
Lapin osuuspankkien toimitusjohtajat kokoontuivat yhteistyötapaamiseen Lapin yliopistolle 20.12.2016. Kuvassa: Keijo Posio, Pohjolan Osuuspankki, Rovaniemi, Heikki Palosaari, Kemin Seudun Osuuspankki, Pentti Alaperä, Tornion Osuuspankki, Vesa Jurmu, Posion Osuuspankki, Hannu Neuvonen, Tervolan Osuuspankki ja Terttu Hagelin, Ylitornion Osuuspankki. Lisäksi kuvassa ovat Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, rehtori Mauri Ylä-Kotola, vararehtori Kaarina Määttä ja yhteyspäällikkö Heikki Autto.

Valokuva: Marko Junttila

LY/Viestintä/OT