Seuraavassa tiivistelmä Matti Niemivuon puheenvuorosta.  

Uusi yliopistolaki 

Yliopistouudistusta koskeva esitysehdotus sisältyy pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ensimmäiseen lainsäädäntösuunnitelmaan, minkä vuoksi se olisi pitänyt valmistella erityisen huolella. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Hankkeen perusvalmistelu on ollut vajavaista, minkä seurauksena uudistuksen tietopohja on riittämätöntä, hallituksen esitysluonnoksen perustelut puutteellisia, paikoin olemattomia, sekä säädöstekstien laatu ja kieli huonoa. Erittäin suurena ongelmana on ollut se, että yliopistolain valmisteluprosessi ei ole ollut tiedeyhteisön jäsenille avointa. Siitä on annettu myös julkisuuteen väärä kuva: ikään kuin uudistus olisi perusteellisesti valmisteltu kaikkien asianomaisten tahojen kanssa keskustellen.

Yliopistolakiuudistus oli viime syksynä laajalla lausuntokierroksella, jossa monet oikeudellisia kysymyksiä tuntevat lausunnonantajat, kuten oikeusministeriö, ylimmät laillisuusvalvojat, korkein hallinto-oikeus sekä kolme oikeustieteellistä tiedekuntaa esittivät vakavia huomautuksia lakihankkeesta sekä tekivät parannusehdotuksia. Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta lupasi jopa auttavan kätensä, mutta siihen ei tartuttu. Opetusministeriön jatkovalmistelussa esitettyä arvostelua ei juurikaan otettu huomioon.

Eduskunta saanee helmikuussa käsiteltäväkseen yliopistouudistusta koskevan hallituksen esityksen, joka sisältää monia arveluttavia muutoksia nykytilaan nähden. Näistä on mainittava erityisesti seuraavat kaksi. Ensinnäkin uudistus sisältää ehdotuksen, jonka mukaan yliopiston ylimmän päättävän toimielimen, hallituksen enemmistön muodostaisivat yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet. Toiseksi esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi virkasuhteesta ja siirryttäisiin työsopimussuhteisiin.

Kansanvallan halveksimista on se, että eduskunta pakotetaan hyväksymään esitys liian kireässä aikataulussa. Eduskunnan valiokunnat - sivistysvaliokunta, lakivaliokunta, hallintovaliokunta ja perustuslakivaliokunta - eivät pysty riittävän perusteellisesti ja huolellisesti käsittelemään esitystä. Sitä paitsi esityksen käsittely annettavan esityksen pohjalta olisi onnetonta, koska se ei sisällä kaikkia olennaisia uudistuksen vaikutusarvioita. Eduskunta tekisi viisaasti, jos se hylkäisi esityksen ja palauttaisi sen uuteen valmisteluun.

Jos esitys - vastoin luuloani - hyväksyttäisiin, yliopistojen ylintä päätösvaltaa käyttäisivät hallitukset, joissa yliopistojen ulkopuoliset jäsenet olisivat enemmistönä. Ihmettelen, onko yliopistoyhteisö valmis luovuttamaan tämän päätösvallan itseltään. Itse en usko, että esimerkiksi saamelaiskäräjät antaisivat enemmistövallan ei-saamelaisille poromiehille tai kirkon toimielimet kirkkoon kuulumattomille tahi Ahvenanmaan maakunnan toimielimet mannermaalta oleville taikka kunnat valtion virkamiehille. Emmekö me, yliopistoyhteisön jäsenet, todellakaan itse kykene arvioimaan, mikä on tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen etu omassa yliopistossamme.

YLIOPISTOVIESTINNÄN TALVIPÄIVÄT
29.1.2009
Dekaani, professori Matti Niemivuo
Lapin yliopisto
Oikeustieteiden tiedekunta

Lisätietoja:
Matti Niemivuo
Puhelin (016) 341 2552
etunimi.sukunimi@ulapland.fi