Uutiset 2009

Nenetsit ovat sopeutuneet hyvin ympäristön mullistuksiin

4.12.2009

Poropaimentolaisuuden jatkuminen arktisella tundralla edellyttää tutkijoiden mukaan institutionaalisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät nenetsien ja energiateollisuuden sopuisaan rinnakkaiseloon.

Suomalais-venäläinen tutkijaryhmä on selvittänyt Jamalin nenetsien selviytymistä ilmastonmuutoksen ja maankäytön muuttamalla arktisella tundralla. Tutkijoiden lähtökohtana oli selvittää, miksi jotkut vanhat ekosysteemit ja yhteisöt kestävät ulkoista painetta, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja teollistumisen tuomia ongelmia, kun taas toiset häviävät tai muuttuvat täysin.

– Tundra on dynaaminen järjestelmä, joka muuntuu koko ajan ja nenetsien on täytynyt historiansa ajan oppia mukautumaan muutoksiin. Nenetsit ovat selviytyneet niin tsaarin ajan verotuksesta kuin Neuvostoliiton sulauttamisyrityksistä ja suurista ilmastonmuutoksista, Bruce Forbes sanoo.

Forbesin mukaan vapaa elintila on ollut nenetsien selviytymisen kannalta ratkaisevan tärkeää taistelussa uhkia vastaan. Jamalin nenetsit ovat paimentolaisia, jotka ovat jatkaneet vuosisatojen takaisia elintapojaan suurista poliittisista, taloudellisista ja ekologisista muutoksista huolimatta.

Forbesin mukaan tulevaisuudessa häämöttää kuitenkin uusia uhkia nenetsien sinnikkäälle kansalle. Öljy- ja kaasuteollisuuden laajeneminen aiheuttaa maaperän ja vesistöjen saastumista. Teollisuuden perässä alueelle suuntautuva voimakas muuttoliike ja lisäksi nopea ilmastonmuutos tulevat olemaan poropaimentolaisten selviytymisen kannalta merkittäviä riskejä. 

– Nenetsien perinteisille asuma-alueille rakennetaan runsaasti uutta infrastruktuuria, kuten teitä sekä öljy- ja kaasuputkia. Lisäksi rakentamisen ja salakalastuksen aiheuttamat kerrannaisvaikutukset köyhdyttävät elintärkeitä kalavesiä. Paimentolaisuuden jatkuminen tulevina vuosikymmeninä edellyttääkin institutionaalisia toimenpiteitä, joiden erityistavoitteena on sopuisa rinnakkaiselo, Forbes sanoo.

Artikkeli pääsi alan arvostetuimpiin kuuluvan julkaisun kansijutuksi


Tutkijaryhmään kuului yhteensä kuusi suomalaista ja venäläistä tutkijaa. Tutkimusta johti Lapin yliopiston Arktisen keskuksen professori Bruce Forbes yhteistyössä tohtori Florian Stammlerin kanssa. Tutkimus kesti yli neljä vuotta. Tutkimuksen osa-alueita olivat sosiaaliantropologia, satelliittipaikannus ja muutokset porojen ravintokasveissa.

Tutkimusartikkeli julkaistiin joulukuussa 2009 arvostetun Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America (PNAS) -julkaisun kannessa. Toimituskunnan kansijutuksi valitsema artikkeli käy läpi pitkän valintaprosessin ja raportoi erityisen tärkeästä tieteellisestä löydöstä.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Bruce Forbes
Puhelin 040 847 9202
Erikoistutkija Florian Stammler
Puhelin 0400 138 807

Arktisen keskuksen internetsivuilta löytyy tutkimuksesta lisätietoa, kuvia ja linkki tuoreeseen PNAS-julkaisuun: www.arcticcentre.org/resilience

LaY/Viestintä/OT, JL