Kansainvälisessä ja monitieteisessä CAVIAR-tutkimushankkeessa (Community Adaptation and Vulnerability in Arctic regions) on tutkittu vuosina 2007–2009 paikallisyhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koko arktisella alueella. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen toteuttamassa Suomen osaprojektissa (FIN-CAVIAR) aihetta on tarkasteltu Lapissa, Luoteis-Venäjällä ja Siperiassa. Tutkimuksen tulosten mukaan pohjoisen ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen rauhallisesti Suomessa.

– Ihmiset pystyvät sopeutumaan pieniin muutoksiin ympäristössä ja yhteiskunnassa sekä kehittämään vaihtoehtoisia toimintamalleja entisten tilalle. Suurempana huolena pidetään globaalia ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia, toteavat Suomen osaprojektia johtanut tutkimusprofessori Monica Tennberg ja hankkeen tutkija, antropologi Terhi Vuojala-Magga Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Arktisen keskuksen toteuttamassa tutkimuksessa antropologi Terhi Vuojala-Magga selvitti Ivalojoen tulvimisen vaikutuksia ja poronhoidon sopeutumista ilmastonmuutokseen Inarissa ja Utsjoella. Antropologi Anna Stammler-Gossman puolestaan tutki ihmisten sopeutumista tulviin Nelmi Nosissa Luoteis-Venäjällä ja Tattajoen varrella Siperiassa. Vaikka on kyse hyvin erilaisista yhteisöistä erilaisissa yhteiskunnissa, sopeutumiseen vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia.

– Sopeutumista edistävät erityisesti toimiva vuorovaikutus, tiedon kulku ja epäviralliset verkostot, tutkijat kertovat.

Ivalossa suurtulvan riski kasvaa
Ivalon tutkimuksessa tarkasteltiin Ivalojoen tulvaa vuonna 2005. Tutkimustulosten mukaan tulva yllätti tuolloin paikalliset toimijat tulvatiedotuksesta huolimatta.

– Kunta ja virkamiehet reagoivat kuitenkin tilanteeseen ripeästi ja onnistuivat muun muassa organisoimaan paikalliset rekkakuskit kuljettamaan hiekkaa murtuviin patokohtiin siitäkin huolimatta että puhelinyhteydet eivät toimineet, tutkija Terhi Vuojala-Magga kertoo.

Vuoden 2005 jälkeen Lapin ympäristökeskuksen tulvatiedottamista on parannettu ja penkereitä on lisätty ja korjattu.

– Tulvasuojelun paikallisen edistämisen taustalla ei ole kuitenkaan ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli tai EU:n tulvadirektiivin vaatimat toimet, vaan tulvasuojelu nähdään osana normaalia toimintaa. Paikallisesti on myös tiedossa, että suurtulvan riski kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Epäedullisissa olosuhteissa suurtulva voi tulla aiempaa useammin. Näin voi käydä, jos yläjuoksun tuntureiden lumipeitteet ovat vesiarvoiltaan korkeita ja jos toukokuussa lämpötila nousee nopeasti ja samanaikaisesti sataa paljon.

Poronhoitajat selviytyvät tietotaitonsa avulla
Poronhoidon sopeutumista tutkittiin haastatteluin neljässä paliskunnassa: Kaldoaivin ja Paistunturin tunturipaliskunnissa sekä Ivalon ja Hammastunturin metsäpaliskunnissa. Tutkimustulokset osoittavat, että tähän asti poronhoitajat ovat selviytyneet tietotaitonsa avulla vaikeista ja vaihtelevista olosuhteista.

– Paliskunnissa on tiedetty ympäristön muutoksista jo pitkään. Tunturipaliskunnissa on havaittu mm. maapohjan jäätyminen ja metsäpaliskunnissa pitkittyneet lumiset keväät sekä maaston muuttuminen entistä vaikeakulkuisemmaksi poroille lumen jäätymisen vuoksi. Jokainen paliskunta on muuttanut laidunkiertoaan ja menetelmiään havaintojen pohjalta ja näin pyrkinyt minimoimaan katovuosia, Terhi Vuojala-Magga kertoo.

Yksi tulevaisuuden uhkakuvista on toistuvat kuumat kuivat kesät, koska porot kärsivät hyttysistä ja kuumuudesta.

– Kuumat kuivat kesät pienentävät myös syksyn sienisatoa. Jos sieniä on vähän, porot eivät ehdi syödä talven varalle ja menevät heikkoon kuntoon.

CAVIAR
Kansainvälinen ja monitieteinen CAVIAR-tutkimushanke (Community Adaptation and Vulnerability in Arctic regions) on selvittänyt vuosina 2007–2009 paikallisyhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin koko arktisella alueella. Sopeutumista on tärkeätä tutkia paikallisesti, sillä pohjoisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat selviä ja nopeita ja muutokset koetaan ja niihin sopeudutaan paikallisesti. Hankkeessa on toteutettu yhteensä 26 tutkimusta eri puolilla arktista aluetta. Tutkimushanketta johtavat Grete Hovelsrud CICERO-tutkimuslaitoksesta Norjasta sekä Barry Smit Guelphin yliopistosta Kanadasta.

Suomen osaprojektin on toteuttanut Lapin yliopiston Arktinen keskus ja sitä on rahoittanut Suomen Akatemia. Tutkijoina Suomen osaprojektissa toimivat Terhi Vuojala-Magga ja Anna Stammler-Gossman. Lisäksi tutkimukseen on tuonut luonnontieteellistä asiantuntemusta biologi, erikoistutkija Minna Turunen sekä ympäristöpolitiikan asiantuntemusta tutkimusprofessori Monica Tennberg Arktisesta keskuksesta.

CAVIAR-tutkimushankkeen tuloksia käydään läpi Lapin yliopiston Arktinen keskuksessa 25.–26. marraskuuta järjestettävässä työpajassa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kahdessa kirjassa. Grete Hovelsrudin ja Barry Smitin toimittama kirja panarktisista tutkimushankkeista julkaistaan ensi vuonna Springerin kustantamana. Suomen osaprojektin tuloksista kirjoitetaan parhaillaan kirjaa, joka ilmestyy ensi vuonna.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Monica Tennberg, p. 0400 192 005, monica.tennberg(at)ulapland.fi

LaY/Viestintä/SV