Pohjoiset alueet kohtaavat parhaillaan nopeita ympäristömuutoksia, jotka heijastuvat myös yhteiskuntaan ja talouteen. Lämpenevä ilmasto vaikuttaa erityisen voimakkaasti pohjoisilla alueilla. Samoilla alueilla on myös paljon käyttämättömiä luonnonvaroja, joita pyritään hyödyntämään yhä enemmän. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen koordinoiman Arktis-tutkijakoulun vuotuisessa seminaarissa 1.–3. huhtikuuta pohditaankin erityisesti teollistumista ja ilmastonmuutosta pohjoisilla alueilla.

Seminaarissa puhuvat mm. taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän poronhoidon asiantuntijat, apulaisprofessori Birgitta Åhman Ruotsin maatalousyliopistosta Uppsalasta sekä professori Jon Moen Uumajan yliopistosta. Åhman käsittelee puheenvuorossaan, kuinka muutokset ympäristössä voivat uhata poronhoidon tuottavuutta ja taloudellisuutta. Moen puolestaan kertoo Pohjois-Ruotsin pitkittyneestä maankäyttökonfliktista, joissa osapuolina ovat metsätalous, poronhoito ja luonnonsuojelu. Moen pohtii konfliktin historiallisia syitä sekä metsätalouden ratkaisevaa asemaa konfliktin ratkaisussa.

Muina seminaarin pääpuhujina ovat professori Lee Huskey Anchoragen yliopistosta Alaskasta ja professori Ronnie Lipschutz Kalifornian yliopistosta. Huskey kertoo alaskalaisten esimerkkien kautta, miten pienet yhteisöt voivat sopeutua muuttuvaan talouteen, ympäristöön ja hallintoon oman taloudellisen järjestelmänsä avulla. Lipschutz valottaa globalisaation, hallinnon ja kansainvälisen politiikan suhteita.

Lisäksi seminaarissa esittelevät tutkimusaiheitaan väitöstutkimusta tekevät jatko-opiskelijat Arktis-tutkijakoulusta, yhteiskunnallisen ympäristön tutkimuksen tutkijakoulusta (Yhtymä) sekä Uumajan ja Alaska Fairbanksin yliopistoista. Tutkimuksestaan kertovat mm. Sanna Ovaskainen, Tim Horstkotte ja Jim Powell. Lapin yliopistoon väitöstutkimusta tekevä Sanna Ovaskainen tutkii ekologisen elämäntavan muotoja Suomen Lapissa. Tutkimustaan varten hän on haastatellut viittätoista lappilaista, jotka pyrkivät noudattamaan ekologista elämäntapaa. Tim Horstkotte Uumajan yliopistosta tutkii maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia porojen talvilaitumiin Ruotsissa. Jim Powell Alaska Fairbanksin yliopistosta puolestaan kehittää tutkimuksessaan mallia, jonka kautta ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ja paikalliseen ympäristöön voidaan seurata.

Arktis-tutkijakoulun vuotuinen seminaari pidetään nyt seitsemättä kertaa. Samalla se juhlistaa Arktisen keskuksen 20-juhlavuotta. Seminaarin järjestävät Arktis-tutkijakoulu ja Barentsin alueen tutkijakouluverkosto (BANG) Suomen Akatemian ja Nordforskin tuella.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan seminaarin puheenvuoroja. Seminaarin ohjelma on liitteenä. Haastattelupyynnöt viestintä- ja kongressisihteeri Raija Kivilahden kautta, p. 040 568 4890.

Arktis-tutkijakoulu
Kuusi vuotta toiminut Arktis-tutkijakoulu on opetusministeriön ja Suomen Akatemian tukema valtakunnallinen monitieteinen tutkijakoulu, joka kouluttaa arktisen alan asiantuntijoita. Tutkijakoulun teemana ovat modernin kehityksen ja globaalimuutoksen vaikutukset arktisen alueen yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Tutkijakoulua koordinoi Lapin yliopiston Arktinen keskus, jossa myös suurin osa opiskelijoista tekee väitöstutkimustaan. Tutkijakoulua johtaa professori Paula Kankaanpää ja koordinaattorina toimii erikoistutkija Päivi Soppela.

Tutkijakoululla on tällä hetkellä viisi Suomen Akatemian rahoittamaa päätoimista tutkijankoulutuspaikka viisivuotiskaudelle 2007–2011. Maaliskuun alussa Suomen Akatemia myönsi tutkijakoululle kilpailtua rahoitusta kolmen uuden jatko-opiskelijan palkkaamiseen vuosille 2010–2013. Tutkijakoulusta on tähän mennessä väitellyt viisi tohtoria Lapin, Oulun ja Helsingin yliopistoihin.

Lisätietoja:
Koordinaattori Päivi Soppela, p. 0400 138 805
Haastattelupyynnöt: viestintä- ja kongressisihteeri Raija Kivilahti, p. 040 568 4890

LaY/Viestintä/Sari Väyrynen