Vuosina 2007–2008 vietetty kansainvälinen polaarivuosi (International Polar Year, IPY) oli maailmanlaajuinen jättihanke, jonka tarkoituksena oli lisätä merkittävästi tietoa ja ymmärrystä napa-alueista ja toteuttaa yhteisvoimin tutkimusprojekteja, joihin yksittäisten maiden voimavarat eivät riitä. Tärkeänä tavoitteena oli myös kasvattaa uusi sukupolvi polaarialueista kiinnostuneita tutkijoita ja insinöörejä sekä saada suuri yleisö ja päättäjät kiinnittämään huomio polaarialueisiin ja ymmärtämään niiden merkityksen koko planeetalle.

Suuri osa polaarivuoden tutkimuksen tuloksista ja saavutuksista on käytettävissä myöhemmin, kun hankkeen kenttätyö- ja havainnointijakso päättyy virallisesti maaliskuussa 2009 ja tutkijat ovat analysoineet keräämänsä aineiston. Vielä maaliskuunkin jälkeen tehdään polaarivuoteen liittyviä kenttätöitä, kuten Huippuvuorilla tänä keväällä Kinnvika-hankkeen tutkimusretkellä, jossa on mukana myös tutkijoita Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Kuitenkin jo nyt on julkaistavissa alustavia tuloksia ja havaintoja polaarivuoden tutkimuksista.

• Uuden teknologian käyttö Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden tutkimuksessa on osoittanut, että nämä jäätiköt menettävät massaa sulamisen ansiosta, joka puolestaan kohottaa meren pintaa. Uusia havaintoja ovat myös Grönlannin jäätikön sulamisen kiihtyminen ja Etelämantereen lämpenemisen laajuus.
• Arktisilla alueilla on havaittu ilmastonmuutoksen aiheuttamia huomattavia muutoksia kasvien lajeissa ja levinnäisyyksissä, esimerkiksi puurajan siirtymistä ja heinikkokasvillisuuden vaihtumista pensaikoksi. Myös muutoksia sateiden tyypissä (lumi/vesisade) sekä vuodenaikojen alkamis- ja loppumisajankohdissa (kevään/talven alkaminen) on havaittu.
• Arktisilta alueilta on löydetty aikaisempaa arvioitua huomattavasti enemmän routaan sitoutuneita kasvihuonekaasuja. Uudet tietokonemallit ennustavat, että kun merijään määrä vähenee, routa sulaa selkeästi nopeammin kuin aikaisemmin luultiin. Tämä vuorostaan lisää kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään.
• Yhteiskuntatieteet olivat myös vahvasti mukana. Yli kolmessakymmenessä hankkeessa tutkittiin mm. arktisten yhteisöjen hyvinvointia, alueen luonnonvarojen käyttöä, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä kulttuurihistorian ja -perinteen säilymistä.

Polaarivuoteen on osallistunut yhteensä noin 10 000 tutkijaa ja 50 000 muuta osallistujaa yli kuudestakymmenestä maasta. Hankkeessa ovat olleet edustettuina sekä luonnontieteet että yhteiskuntatieteet. Myös arktisten alueiden asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti tutkimushankkeisiin. Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Oulun yliopiston Thule-instituutti hoitivat kansainvälisen polaarivuoden sihteeristöä ja tiedottamista. Lisäksi Arktisen keskuksen tutkijoita oli mukana useassa kansainvälisen polaarivuoden hankkeessa.

Raportti State of Polar Research (A Statement from the International Council for Science and the World Meteorological Organization Joint Committee for the International Polar Year 2007–2008) ja siihen liittyvä englanninkielinen lehdistötiedote on ladattavissa osoitteessa www.ipy-finland.fi/julkaisut.

Lisätietoja Kansainvälisestä polaarivuodesta on luettavissa hankkeen kotisivuilta www.ipy.org sekä myös Suomen polaarivuoden sivustolta www.ipy-finland.fi.