Poro on ollut Lapin matkailun ikoni ja hellyttävä kestosuosikki jo satojen vuosien ajan. Poro on edelleen merkittävä osa Lappi-brändiä ja kansainvälistä Suomi-kuvaa, jota myös Lapin yliopisto haluaa olla mukana kehittämässä.
Ulkomaalainen matkailija haluaa yleensä nähdä Suomen-matkallaan myös poron. Poro onkin tutkimusten mukaan yksi Suomen vetovoimatekijöistä, jota porotilamatkailu hyödyntää.
- Poro on osa Lappi-brändiä ja kansainvälistä Suomi-kuvaa. Porotilamatkailun asiakkaista noin 95 prosenttia on ulkomaalaisia. Heidän joukossaan on paljon yrittäjiä, jotka ovat vaativia vieraita. Toisaalta poro on poronhoitoalueen lehtien tekstiviestien ja yleisönosastojen pahanilmanlintu, joka syö naapurien kukat, aiheuttaa harmia luonnossa ja tietenkin hyppää tahallaan autojen eteen, projektipäällikkö Aila Kumentola sanoo.
Suomen järjestäytynyt porotilamatkailu on ainutlaatuinen kokonaisuus maailmassa. Porotilamatkailuyritykset ovat useimmiten pieniä perheyrityksiä, jotka työllistävät sesonkina perheenjäsenten lisäksi suuren joukon alueen ihmisiä. Yrittäjät ovat järjestäytyneet omaksi yhdistykseksi, jonka nimi on Porotilamatkailu ry. Lisäksi alan yrittäjät ovat porotalouden ammattilaisia ja omien paliskuntiensa jäseniä. Poromiesten katto-organisaationa toimii Paliskuntain yhdistys.
- Lapin yliopisto on liittynyt porotalouden kehittäjäksi muutama vuosi sitten. Tämä onkin luonnollista, sillä matkailu on osa Lapin yliopiston tutkimusta ja opetusta, Kumentola sanoo.
Maailman Matkailujärjestön ennusteiden mukaan tulevaisuuden matkailijat vaativat yhä enemmän laatua ja kokonaisturvallisuutta, myös ympäristö ja paikallisuus ovat tärkeitä tekijöitä matkakohdetta valittaessa.
- Porotilamatkailuyrittäjät ovatkin lähteneet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön yhdessä Lapin yliopiston kanssa. Aluksi selvitettiin kehittämisen painopisteet ja sen jälkeen laadittiin pienten maaseutuyritysten laatukartta, joka testattiin ja räätälöitiin porotilamatkailun tarpeisiin. Nyt jopa porolle on laadittu ikioma laatukartta. Mikä tahansa poro ei kelpaa enää matkailutuotteeksi, Kumentola sanoo.
Kehittämistyössä on mukana kaikkiaan 26 porotilamatkailuyritystä eri puolilta poronhoitoaluetta. Kolmen vuoden kuluessa jokaiselle yritykselle laaditaan oma laatukartta, jonka punaisena lankana on turvallisuus. Kehittämistyön vetäjänä toimii projektipäällikkö Aila Kumentola Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluista.
- Laadun tulee toteutua myös porotilamatkailussa jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. Eräs yrittäjä kiteytti laadun seuraavasti: Laatu on sitä, että tehhään se, mitä luvathan, asiakas saa sen, mitä hakkee ja tuntee, että asiat on sen hyväksi tehty. Soisko sen lyhyemmin sanoa, Kumentola pohtii.
Faktat
Porotilamatkailun laadun kehittämishanke 2006-2011
- Lapin yliopisto, Porotilamatkailu ry ja Paliskuntain yhdistys aloittivat hankkeen EU-projektilla vuonna 2006
- Hanke kehittää porotilamatkailuyritysten laatua aitoa elämäntyyliä, perinnettä ja luontoa arvostaen
- Hanke antaa kattavan kuvan porotilamatkailusta ja sen tulevaisuudesta
- Jokainen mukana oleva yritys (26 kpl) rakentaa oman laatukarttansa
- Myös porolle tehdään laatukartta
- Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 486 000 euroa
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Aila Kumentola
Lapin yliopisto
Koulutus- ja kehittämispalvelut
Puhelin 040 728 6383
aila.kumentola (at) ulapland.fi
LaY/Viestintä/OT