Suomen Akatemian toimeksiannosta tehdyn taidealojen tutkimuksen arvioinnin mukaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan tutkimusta ja tutkijakoulutusta on kehitettävä edelleen yliopiston strategian suuntaisesti. Asiantuntijapaneeli piti hyvänä taiteen tutkimuksen pohjoista profiilia ja kannusti tiedekunnan tutkijoita kyseenalaistamaan luutuneita turismikliseitä taiteen keinoin.

– On hyvä huomata, että arvioinnissa tuli tukea strategiselle profiloitumisellemme, jota olemme tehneet viime vuosina, ja että profiilialueitamme pidettiin kiinnostavina. Viime vuonna julkaistu uusi strategiamme tähtää vuoteen 2020, joten palautteen kautta profiloitumista on nyt hyvä jatkaa eteenpäin, toteaa Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola.

Kiitosta paneeli antaa sille, että taiteiden tiedekunnan kansalliset ja kansainväliset tutkimushankkeet ja verkostot kattavat laajan kulttuurisen ja taiteellisen kentän. Tiedekunta tekee paneelin mukaan lupaavaa yhteistyötä tärkeimpien pohjoisten kulttuuri- ja ympäristöinstituutioiden sekä monien yritysten kanssa, mikä näkyy merkittävänä kansallisena ja EU-rahoituksena. Paneeli toteaa myös, että taiteiden tiedekunnassa on voimavarana hyviä dosentteja ja ehdottaa, että heitä käytettäisiin entistä tehokkaammin tiedekunnan opetuksessa ja tutkimuksessa.

Tutkimusaloista kiitetään erityisesti muodin, luksuksen sekä tekstiili- ja vaatetusalan tutkimusta. Myönteistä palautetta sai myös tutkimuksen popularisointi, joka on organisoitu hyvin näyttelyiden ja julkaisujen kautta. Tiedekunnan työskentelyedellytyksiä pidettiin erittäin hyvinä: toimitilat ovat vaikuttavat. Pohjoinen ympäristö on inspiroiva ja antaa mahdollisuuksia visuaalisen kulttuurin sekä pohjoisen taiteen ja muotoilun ymmärtämiselle.

Kehittämiskohteeksi asiantuntijapaneeli nostaa sen, että tiedekunnan tulisi valita tohtorikoulutettavat entistä tarkemmin. Lisäksi paneeli ehdottaa, että tohtorikoulutuksen yhteistyötä muiden taidealojen yliopistojen kanssa vahvistetaan ja että tiedekunta kehittäisi omia tutkijakouluja. Myös taiteellisen perustutkintokoulutuksen ja tohtorikoulutuksen suhdetta pitäisi selkeyttää.

– Kehittämiskohteet eivät tulleet yllätyksenä, ja ne on huomioitu muun muassa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää luotaessa. Tulevaisuudessa näihin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota, rehtori Ylä-Kotola sanoo.

Suomen Akatemian teettämän taidealojen tutkimuksen arvioinnin kohteena oli tutkimus ja tutkijankoulutus vuosina 2003–2007 suomalaisissa taidealan yliopistoissa: Kuvataideakatemiassa, Sibelius-Akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Teatterikorkeakoulussa sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Paneeli esitti suosituksia jokaisen arvioidun yksikön tutkimustoiminnan ja tutkijakoulutuksen kehittämiseksi sekä suosituksia, jotka koskevat kaikkia taideyliopistoja ja ulottuvat laajemmin alan kehittämiseen Suomessa.

Yleisesti paneeli kiinnittää arvioinnissaan huomiota erityisesti suomalaiseen tutkijankoulutukseen. Tutkijakoulujärjestelmä on hyvä, mutta ongelmana on se, että yhdellä väitöskirjan ohjaajalla on kansainvälisesti vertaillen suhteettoman paljon väitöskirjaopiskelijoita ohjattavanaan. Tämän uskotaan vaikuttavan myös väitöskirjojen laatuun. Suomalaisten taidealojen yliopistojen tulisi myös kehittää tutkimusstrategioitaan sekä lisätä alan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkijankoulutuksessa ja tutkimuksessa.

Arviointipaneelin puheenjohtajana toimi professori Richard Buchanan (USA) ja jäseninä varapuheenjohtaja, professori emerita Riitta Nikula (Suomi), professori Sven Ahlbäck (Ruotsi), professori Omar Calabrese (Italia) ja professori Claudia Jeschke (Itävalta).

Arviointiraportti on julkaistu englanniksi Suomen Akatemian julkaisusarjassa ja se on luettavissa pdf-muodossa internetissä:  4/09 Research in Art and Design in Finnish Universities. Evaluation Report.

Lisätietoja:
Lapin yliopiston osalta: Rehtori Mauri Ylä-Kotola, p. 0400 276 288
Arvioinnista kokonaisuudessaan: Tiedeasiantuntija Tiina Forsman, Suomen Akatemia, p. (09) 7748 8443, tiina.forsman(at)aka.fi

LaY/Viestintä/SV