Turistimatka Kolmen Rotkon padolle alkaa Hankoun rautatieasemalta Wuhanista. Odottamassa on paikallinen opas, joka esittäytyy Cherryksi. Hän puhuu hyvää englantia, toisin kuin useimmat kiinalaiset. Cherry on työskennellyt alalla toistakymmentä vuotta. Hän sanoo, että ulkomaalaisten turistien kulta-aikaa keski-Kiinassa elettiin 1990- ja 2000-lukujen alussa. Nyt Jangtselle tulevat pääosin kiinalaiset.

Olemme menossa kolme päivää kestävälle juna- ja laivamatkalle Kolmen Rotkon padolle ja Jangtse-joelle. Tarkoitus on tutustua erityisesti maailman suurimpaan vesivoimalaitokseen mutta myös Jangtseen, Kiinan muinaisen elämän virtaan.

Vuosikymmenten jättihanke

Kolmen Rotkon pato on Kiinan johtajien satavuotinen unelma, jonka esitteli Kiinan tasavallan ensimmäinen presidentti Sun Yat-sen vuonna 1919 ja josta myös Mao Tse-tung pitkään haaveili. Moderni Kiina herätti projektin henkiin 1980-luvulla ja päätti sen rakentamisesta kansankongressissa vuonna 1992. Päätös jakoi mielipiteitä. 2633 edustajasta 1767 äänesti padon puolesta ja 177 vastaan. 664 äänesti tyhjää, loput olivat äänestyksestä poissa.

Rakennushankkeeseen osallistui kiinalaisten lisäksi suuri joukko eurooppalaisia, japanilaisia ja pohjoisamerikkalaisia yrityksiä sekä ainakin Ruotsin, Saksan, Sveitsin, Kanadan ja Brasilian hallitusten vientitakuulaitokset. Ne antoivat julkista lainaa ja takasivat yritysten lainoituksia. Projektia rahoittivat Kiinan keskuspankin kautta myös useat yksityiset länsimaiset pankit, kuten JP Morgan, Morgan Stanley, Barclays ja Deutsche Bank.

2000-luvulla vähittäin valmistuneessa voimalaitoksessa kaikki on suurta. Pato on 181 metriä korkea ja yli kaksi kilometriä leveä. Betonirakennelman paksuus on pohjassa 124 metriä ja huipulla 15 metriä. Sähköä laitos tuottaa 22 500 megawatin teholla, kun Suomen suurimman vesivoimalan, Kemijoen Petäjäskosken teho on 182 megawattia. Kolmen Rotkon padon rakentaminen maksoi liki 20 miljardia euroa ja on kestänyt nyt 21 vuotta. Enää kesken on pienemmille aluksille tarkoitettu laivahissi.

Vuodessa voimalaitos syöttää verkkoon voimaa lähes 100 terawattituntia, siis suunnilleen koko Suomen sähkötuotannon verran. Tämä on silti vain joitakin prosentteja Kiinan sähkönkulutuksesta, joka kasvaa alati. Mahtivaltioksi nouseva idän jätti tarvitsee voimaa, jolla nostaa metropolit kohden taivasta. Kiinan kommunistiselle puolueelle talouskasvu on tärkeää. Se nostaa maan kansainvälistä statusta ja takaa sisäisen vakauden.

Padon yläpuolinen allas on massiivinen. Se ei ole niinkään yksittäinen järvi kuin kokonaan uudenlainen, entistä leveämpi ja rauhallisemmin virtaava joki. Allas on 660 kilometriä pitkä ja se nosti Jangtsen pintaa jopa yli 150 metriä. Veden alle jäi 632 neliökilometriä maata. Tämä on vähemmän kuin joissain muissa jättiprojekteissa – kuten Brasilian Itaipussa – mutta vaikutukset olivat silti valtaisat.

Jangtse virtaa padon yläpuolella satoja kilometrejä rotkolaaksoissa, joiden seinät muodostavat luonnollisen altaan. Asutus oli vuosituhansien aikana levittäytynyt jokivarteen, ja kun pato nosti veden pintaa, jäivät rantakaupungit ja kylät veden alle. Altaan edestä on siirretty toistaiseksi ainakin 1,3 miljoonaa ihmistä. Suuremmat rakennukset räjäytettiin, pienet jätettiin veden alle. Monet kaupungit rakennettiin yksinkertaisesti uudestaan korkeammalle jokilaaksoa ympäröivien vuorten rinteille.

Jangtse on tärkeä kuljetusväylä

Turistina Jangtsella

Kiinalainen luotijuna on mukava matkustusmuoto. Vaunut ovat ääriään myöten täynnä ja tunnelma on tiivis, mutta kyyti on tasaista ja nopeaa. Sumuisessa maisemassa vuorottelevat modernit kaupungit ja pienehköt vetiset pellot, joissa auraa vetää traktorin sijaan härkä. Nyky-Kiina on todellinen sekoitus esimodernia perinnettä sekä öljyn voitelemaa terästä.

Junamatka päättyy Yichangin kaupunkiin, jonka yläpuolelle valmistui Gezhouban pato jo vuonna 1988. Gezhoubasta saadut hyvät kokemukset rohkaisivat Kolmen Rotkon padon rakentamiseen. Cherry sanoo, että Gezhouban pato houkutteli Yichangiin uusia yrityksiä ja virkisti kaupungin elinkeinoelämää. Nyt Yichang on prefektuuritason kaupunki, jossa on yli neljä miljoonaa asukasta.

Kolmen Rotkon pato sijaitsee Sandoupingin kylässä, Yichangista noin 40 kilometriä ylävirtaan päin. Yiling, itäisin Jangtsen Kolmesta Rotkosta, ulottuu Yichangiin saakka. Automatka oudon tyhjää valtatietä pitkin Sandoupingiin vie vielä noin tunnin.

Laivamatka alkaa Kolmen Rotkon padon yläpuolelta. Padosta pääsisi ylikin, mutta sulkukanavan läpäiseminen vie kolmesta viiteen tuntia. Jangtse on erittäin tärkeä kuljetusväylä, ja kanava onkin jatkuvasti täynnä itään tai länteen meneviä rahtilaivoja. Kyydissä on muun muassa hiiltä, öljyä, autoja ja erilaista kulutustavaraa.

Turistinen laivamatkailu Jangtsella alkoi 1990-luvun alussa, jonka jälkeen nykyisinkin käytössä olevat risteilyalukset on rakennettu. Laatu vaihtelee suurpiirteisestä loisteliaaseen, meidän laivamme sijoittuessa ensimmäiseen kategoriaan. Risteily on leppoisa, joskin retket sinänsä kiinnostaviin kulttuurikohteisiin ovat suomalaiseen makuun hieman hätäisiä ja ruuhkaisia.

Maisema on kaunis: vuoret nousevat molemmin puolin yli kilometrin korkeuteen. Joessa kelluu silloin tällöin muoviroskaa, mutta ylävirrassa vesi on ajoittain puhtaamman näköistä. Saasteongelmat Jangtsella ovatkin pahimmillaan suurten kaupunkien, kuten Chonqingin ja Wuhanin kohdalla. Jokivarren asutuksesta jää ristiriitainen mielikuva.

Eteen avautuu moderneja kaupunkeja, joiden uudet rakennukset on kuin pudotettu vuorimaisemaan. Välillä rinteillä on hiljaisia kyliä, jotka vaikuttavat lähes hylätyiltä. Lähempänä vesirajaa rapistuu raunioituneita taloja, ja silloin tällöin tiet päättyvät veteen ja muistuttavat sen alle jääneestä elämästä.

Kaupungit on rakennettu osin täysin uudestaan

Suurten vaikutusten hanke

Kolmen Rotkon pato on ollut poikkeuksellisen ristiriitainen projekti. Esimerkiksi alueen asukkaiden kohtelua on kritisoitu niin Kiinassa kuin ulkomailla. Vuonna 2003 Internatiol rivers network julkisti yhdessä neljän muun kansalaisjärjestön kanssa raportin padon rakentamisessa tapahtuneista ihmisoikeusrikkomuksista. Raportin mukaan patoaltaan edestä siirretyt ihmiset saivat vastineeksi luvattua huonompia maita, ja monet pakkoasutettiin kauas Kolmen Rotkon alueelta. Poliisi hajotti mielenosoituksia, ja suuri osa projektista toteutettiin nopealla tahdilla, kysymättä alueen asukkaiden mielipidettä.

Kiinassakaan ei olla yksimielisiä siitä, ovatko uudelleenasutetut saaneet asianmukaisen korvauksen. Toisten mielestä projektin haitat jäivät paikallisille ja suuri osa hyödystä eli sähkö valuu rikkaille alueille, kuten Shanghaihin. Toiset sanovat, että kompensaatio on ollut riittävää ja jatkuu edelleen.

Myös sitä on pidetty merkkinä korvauksen riittävyydestä, että siirretyt eivät ole järjestäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana kollektiivisia mielenosoituksia. Cherry muistuttaa, että pato tarjoaa työtä monille paikallisille niin suoraan kuin epäsuorasti. Rakennusaikana työmaalla työskenteli vuosittain noin 15 000 ihmistä ja myöhemminkin pato työllistää tuhansia.

On kiistatonta, että Kolmen Rotkon padolla on ollut dramaattisia vaikutuksia alueen luontoon. Ympäristövaikutusten arviointi, joka tehtiin 1990-luvulla osin rakennuspäätöksen jälkeen, listaa satoja toteutuvia tai mahdollisia muutoksia, joita uudet vesiolosuhteet kasveille ja eläimille aiheuttavat. Arvioinnin tekivät yhdessä Kiinan tiedeakatemia, ympäristövaikutuksiin erikoistunut valtionhallinnon osasto ja Jangtsen vesiensuojelua tutkiva instituutti.

Prosessin tuloksia on julkistettu useissa teoksissa, mukaan lukien pieteetillä laadittu kuvakirja.
Arvioinnin mukaan padon yläpuolella nopeasti virtaava joki hidastuu, levenee ja syvenee, ja padon alapuolella vuotuinen vedenpinnan vaihtelu tasaantuu. Tämän seurauksena ylävirrassa nopeaan ja matalampaan veteen erikoistuneet kasvit ja kalat katoavat tai siirtyvät ylävirtaan. Alavirrassa vedenpinnan lasku voi aiheuttaa ongelmia joidenkin kalalajien lisääntymiselle.

Pato katkaisee myös vaelluskalojen reitin. Tämä ei ole sinänsä dramaattinen tekijä, sillä muutto estyi jo 1980-luvulla Gezhouban padon rakentamisen myötä. Vahinkoja on korjattu muun muassa istuttamalla arvokasta kiinansampea ylävirtaan. Kalaportaita ei ainakaan vielä ole rakennettu.

Kansainvälisissä arvioissa on epäilty, että Kolmen Rotkon pato käytännössä sinetöi pääasiassa joen alavirrassa asuneen Jangtsen jokidelfiinin eli baijin häviämisen sukupuuttoon. Asia on kuitenkin varsin epäselvä. Delfiinin kanta laski voimakkaasti edellisinä vuosikymmeninä, ja vuonna 2006 sen todettiin hävinneen. Syyt ovat osin epäselviä, mutta erittäin todennäköisesti ne liittyvät ihmisen toimintaan eli esimerkiksi saastumiseen ja lisääntyneeseen laivaliikenteeseen.

Myös maaperä reagoi muutoksiin niin kansainvälisten arvioiden kuin patoprojektin oman ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan. Jokeen valuu penkoilta sedimenttejä, jotka vaikuttavat pohjaeliöstöön ja siten koko ekosysteemiin. Patoaltaaseen kerääntynyt vesi myös painaa niin paljon, että se vaikuttaa ympäröivien vuorten kiven jännitykseen ja voi laukaista maanvyöryjä, joita on tapahtunutkin.

Eroosio vuorten rinteillä on kiihtynyt ja varsinkin rakennusvaiheessa joenpenkkaa raportoitiin sortuneen jokeen pitkiltä matkoilta. Hallitus on hillinnyt eroosiota istuttamalla rinteille miljoonia puita.

Tämä maisema Wu-rotkolta on taltioitu myös 10 yuanin seteliin

Patobuumi

Kolmen Rotkon pato on suuri, mutta vain pieni palanen Kiinan nykyistä ja tulevaa vesivoimaa. Jättivaltio haluaa taata talouskasvunsa ja toisaalta lisätä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannostaan. 1950-luvulta alkaen Kiina on rakentanut yli 22 000 vesivoimalaitosta.

Patohankkeita on parhaillaankin käynnissä käytännössä kaikilla Kiinan suuremmilla joilla. Jangtsella ja sen ylävirran Jinshalla on rakenteilla tai suunnitteilla toistakymmentä patoa, joista neljä suurta valmistunee vuoteen 2020 mennessä. Kymmenien patojen sarjoja on suunniteltu Jangtsen sivujoki Yalongille, Dadu-joelle, Mekongille, Nu-joelle (Salween) ja Brahmaputralle. Shuangjiangkoun pato Dadulla olisi jopa 314 metriä korkea. Uudet padot keskittyvät erityisesti Tiibetin ylängölle, jossa korkeuserot ovat muutamien satojen kilometrien matkalla jopa tuhansia metrejä.

New Yorkin yliopiston emeritusprofessori Charlton Lewis on tutkinut Kiinan patobuumia. Hänen mielestään Kiina kaivaa maata jalkojensa alla tuhoamalla luontonsa arvokkaimpia osia. Lewis myös sanoo, että Kiinan padot muodostavat valtavan turvallisuusriskin. Niistä useat, mukaan lukien Kolmen Rotkon pato, on rakennettu maanjäristysherkille alueille, mannerlaattojen siirroslinjoille, joissa monet jokilaaksot lepäävät. Patojen tekojärvet painavat siirrosta, mikä lisää järistysriskiä. On epäilty, että juuri padon tekojärven täyttyminen laukaisi 80 000 kuolonuhria vaatinee maanjäristyksen Kiinan Wenchuanissa vuonna 2008.

Lewisin mukaan maanjäristysten kannalta vaarallisimpia ovat jyrkille joille peräkkäin ja tiiviisti rakennetut padot. Esimerkiksi Mekongin yläjuoksulle, Lancang –joelle on rakenteilla suuren mittakaavan dominopeli. Ylimmän padon sortuminen aiheuttaisi ketjureaktion, joka tuhoaisi kaikki suunnitellut 26 patoa ja päästäisi valloilleen paikallista maailmanloppua enteilevät vesimassat.

Tällaisestakin prosessista on olemassa esimerkki: vuonna 1975 murtui Huain sivujoella Banqiaon pato, mitä seurasi useiden alavirrassa olevien patojen sortuminen. Syntyi jopa 7300 neliökilometrin tekojärvi, ja noin 26 000 ihmistä hukkui.

Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan Kolmen Rotkon padolla ei pitäisi olla tekojärvestä johtuvaa vaarallisen maanjäristyksen riskiä. Jokilaaksossa on tektonisia siirroksia, mutta niiden seisminen aktiivisuus on vähäinen. Arviossa ennakoidaan, että joitakin kymmeniä kilometrejä padosta ylävirtaan voi äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä esiintyä maanjäristyksiä, joiden pinta-aallon magnitudi sijoittuu korkeintaan luokkaan kuusi. Pato on suunniteltu kestämään samalla asteikolla luokkaa voimakkaamman järistyksen, joten seimistä aktiivisuutta ei pidetä sille uhkana. Ainoa asia, mikä padon voisi rikkoa, on arvion mukaan suora hyökkäys ydinaseilla.

Professori Lewis kritisoi vesivoimaa myös muista näkökohdista. Kolumnissaan Yalen yliopiston sivuilla hän sanoo, että padot eivät vähennä kasvihuonekaasuja halutusti. Jokaista padon rakentamiseen käytettyä betonitonnia kohti tuotetaan tonni hiilidioksidia. Patoaltaan alle jäävät kasvit ja puut mätänevät ja kun vesi laskee, ne vapauttavat ilmaan metaania, joka on monin verroin hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Tekojärvien kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi alempia kuin hiilivoimaloiden tai maakaasun polton, mutta on epäselvää ja määrittelykysymys, kuinka vihreästä energiasta täsmällisesti ottaen on kyse.

Kolmen Rotkon alueelta louhitaan kivihiiltä, jota jokilaivat kuljettavat

Tulvatorjuntaa

Yksi vesivoimarakentamisen perusteista on tavallisesti tulvatorjunta, niin Kiinassa kuin Suomessa. Myös Kolmen Rotkon padon on tarkoitus torjua Jangtsen suurtulvia, jotka ovat toistuneet muutaman kymmenen vuoden välein. Tuhoisa tulva koettiin viimeksi vuonna 1988, jolloin vedennousu aiheutti suuria taloudellisia vahinkoja ja tappoi yli 3000 ihmistä. Voimalaitoksen omistavan valtionyhtiön mukaan pato leikkaa tulvahuipun aikaista virtaamaa jopa 33 000 m3 / s eli noin kolmasosalla maksimimääristä.

Vuonna 2010 padon tulvantorjuntakykyä ja kestävyyttä koeteltiin kovalla kädellä, kun lähes koko Kiinan joet tulvivat rajusti. Kolmen Rotkon padon tekojärven pinta lasketaan keväisin, ennen tulvakautta 145 metriin, jossa se pyritään pitämään mahdollisimman pitkään laskemalla tulvaluukuista vettä.

Kun tulvahuippu kesällä 2010 läheni, alettiin altaaseen kerätä vettä nostamalla pinta ensin tavanomaiseen 156 metriin. Lopulta, ylävirran sateiden jatkuessa vedenpintaa jouduttiin edelleen nostamaan, ja samalla tulvaluukuista laskettiin vettä jopa 56 000 m3/s.

Seurauksena joki tulvi alajuoksulla ja esimerkiksi Wuhanissa rantoja tuettiin hiekkasäkeillä. Lewisin mukaan tulva johti yli kolmeensataan kuolonuhriin. Vaikka vahingoilta ei vältytty, kykeni pato leikkaamaan tulvahuippua huomattavasti ja estämään todennäköisesti monta luokkaa pahempien seurausten syntymisen alavirrassa. Pato toimi siis toivotulla tavalla.

Kolmen Rotkon padon on sanottu myös tasaavan virtausta ja siten estävän kuivuutta jokilaaksossa. Lewis väittää, että tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Kuivana aikana patoaltaaseen kerätään vesivarastoa, jotta sähköntuotanto voisi jatkua säännöllisenä. Tällöin alajuoksun maat kuivuvat tavallista enemmän ja menettävät pikku hiljaa kykyään imeä vettä, mikä voi puolestaan vaikuttaa tuleviin tulva-aikoihin.

Pato muuttaa veden luontaista kulkua ja muodostaa siten joelle kokonaan uudenlaiset olosuhteet, joiden pitempiaikainen arvioiminen on vaikeaa. Kiinan ympäristöhallinto monitoroi tilanteen kehittymistä joka suhteessa tarkkaan, sillä projektin onnistuminen on Kiinalle kansallisesti tärkeä kysymys.

Matkailijat maisemassa

Kiinalainen ja länsimainen Faust

Kahden yön risteilyn jälkeen jokilaiva saapuu takaisin Kolmen Rotkon padolle. Olemme nähneet Valkoisen Keisarin kaupungin, ba-kansan kallioille nostamia muinaisia ruumisarkkuja, upeita rotkomaisemia ja elävää jokivartta. Jangtse ei totisesti ole kuollut, vaikka pato onkin hävittänyt osan elämästä tai muuttanut sen luonnetta.

Vierailu itse padolla alkaa turvatarkastuksella, jonka jälkeen noustaan voimalaitoksen ja sulkukanavan välissä olevalle näköalatasanteelle ottamaan maisemakuvia. Pato on toki massiivinen, mutta on vaikeaa uskoa, että veden potentiaalienergia tuottaa silmien edessä voimaa koko Suomen sähköntuotannon verran. Kaikki tapahtuu turbiiniyksiköissä, betoniverhon eristyksen takana.

Padon opasteet ja Cherry luettelevat lukuja, jotka tahtovat kertoa suurista saavutuksista. Kolmen Rotkon padolla on hallussaan useita maailmanennätyksiä, ja se auttaa osaltaan uudistamaan Kiinan energiantuotantoa vähähiilisemmäksi. Tarina ei ole kuitenkaan vailla säröjä. Kun katsomme kuvaa, jossa puskutraktorit täyttävät patovallin viimeistä aukkoa, opas kertoo tarinan vanhasta miehestä, joka asui padon paikalla olleella saarella. Kun jokea suljettiin, mies toivoi voivansa tulla haudatuksi kotisijalleen, siis patovalliin. Cherry liikuttuu ja selittää, että kiinalaisille juuret ovat tärkeitä. Vaikka elämää on muuallakin, ei mikään korvaa kodin tuhoutumista.

Myös padon rakennusprosessin kunniaksi rakennetulla museoalueella kerrotaan siitä, mikä on kadotettu. Museossa on esillä kiinalaisen taiteilijan maalaus, joka kuvaa Kolmen Rotkon jokivartta ennen padon rakentamista. Useita huoneita täyttävää teosta maalattiin 18 vuotta. Keskelle kuvaa on vedetty punainen viiva, jonka alle jäävä alue on nyt veden peitossa. Museo kuvaa dramaattisesti modernin voiman paradokseja. Täällä käy selväksi, että sähkö ei tule töpselistä.

Charlton Lewisin mielestä Kolmen Rotkon pato on modernin Kiinan faustisuuden symboli. Kasvava väestö tarvitsee vähähiilistä energiaa, jolla liikkua, lämmittää ja valmistaa tavaraa kulutuksen loputtomaan nieluun. Vastineeksi tarjotaan kuitenkin paljon: Lewisin mielestä Kiina tuhoaa sielunsa ja ympäristönsä. Kaupan päälle tulevat riskit, jotka toteutuessaan ovat ydinvoimaonnettomuuden luokkaa.

Lewisin analyysiin voisi huomauttaa, että pato ilmentää yhtä lailla globaalia modernia luontosuhdetta ja länsimaista kaksinaismoraalia. Suuren osan tuotteistaan kiinalaiset nimittäin valmistavat juuri lännelle, joka mieluusti omii aineellisen hyvän hyödyt ja ulkoistaa siihen liittyvät haitat. Polkuriippuvuudet ovat pitkiä ja näkymättömäksi tekeviä, jolloin myös niiden olemassaolon unohtaminen on helppoa. Eikä Kiina ole maailman ainoa maa, joka patoaa jokensa voiman tuotantoon.

Ohut punavalkoinen viiva kuvaa veden pintaa ja näyttää sen, mikä on piilossa

 Lay viestintä / Tapio Nykänen

Kirjoittaja oli keväällä 2014 Wuhanin yliopistossa tutkijavierailulla Arktisen keskuksen hankkeessa, jossa tutkitaan Kiinan ja Suomen arktiseen alueeseen kohdistuvaa politiikkaa ja lainsäädäntöä. Hän on opettanut ja tutkinut luontosuhteeseen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä.