Milla Johansson seisoo matalassa lumihangessa Ounasjoen jäällä taustallaan vaarojen siluetti, etualalla kolme lasia jäällä. Kuva: Elli Alasaari.
Milla Johanssonin mukaan varsinkin nuorilla muotoilijoilla on yhä vahvempi tarve merkityksellisyyteen.

Tuotemuotoilijat pyrkivät muutokseen – Milla Johansson arktisen lasin avulla

22.3.2023

Muotoilussa muhii muutos, joka tuo tuotteisiin yhä enemmän kannanottoja tärkeiksi koettujen asioiden puolesta. Näin uskoo kantaaottavan arktisen lasimuotoilun luoja Milla Johansson.

Teksti: Sari Väyrynen
Kuvat: Elli Alasaari, tuotekuvat: Sami Mikkola

Ajatus virisi vanhasta juomalasista, jonka Milla Johansson sai lahjaksi mieheltään neljä vuotta sitten. Lasi sisälsi vastalauseen Suomen venäläistämistä vastaan. Tällaisia niin kutsuttuja protestilaseja tekivät 1900-luvun alussa useat suomalaiset lasitehtaat, kuten Iittala ja Nuutajärvi.

– Minua alkoi kiehtoa se passiivinen vastarinta, jota lasimuotoilulla ja -tuotteilla on voitu ilmaista. Kun arjessa tai juhlassa on kippistelty, on hiljaisesti tiedetty, minkä asian puolesta ja mitä vastaan yhdessä ollaan, Johansson kuvailee.

Teollista muotoilua 15 vuotta opettaneen Johanssonin mielessä alkoi pyöriä, miten muotoilutuotteet voisivat ottaa kantaa nykypäivänä. Perinteisesti alalla kiinnitetään huomiota siihen, että tuote on esteettinen ja käyttäjälleen tarpeellinen, sitä on mukava käyttää ja se on mahdollista valmistaa liiketaloudellisesti kannattavasti. Mielipiteiden ilmaisulle ei ole välttämättä ollut paljon tilaa muotoilijan työssä.

– Koen, että nyt eletään murroskautta. Varsinkin nuoret muotoilijat haluavat tuotteissaan ilmentää sitä, mikä on heille tärkeää.

– Lisäksi ihmiset kaipaavat elämäänsä merkityksellisiä asioita. Se, että tuote ottaa kantaa jonkin asian puolesta tai jotain vastaan, voi tehdä tuotteesta käyttäjälleen tärkeämmän kuin mitä se muuten olisi sekä auttaa ilmaisemaan omia ajatuksia tai arvoja. Monet ihmiset ilmentävät omaa arvomaailmaansa tai kuulumista alakulttuuriin vaatteiden ja asusteiden kautta. Miksipä muutkin tuotteet eivät voisi toimia samoin.

Kolme lasia aseteltuna riviin Ounasjoen jäällä, taustalla Milla Johansson seisoo matalassa lumihangessa. Kuva: Elli Alasaari.
Milla Johansson ottaa kantaa pohjoisiin aiheisiin arktisen lasimuotoilun avulla.

Arktinen lasi ottaa kantaa pohjoisen puolesta

Historiasta löytyy suomalaisen protestilasin ohella muitakin esimerkkejä siitä, että kannan ottaminen voi kuulua muotoiluun. Italiasta levisi Eurooppaan 1950-luvulta lähtien vasta- ja antimuotoiluksi sekä radikaaliksi muotoiluksi kutsuttu suuntaus, joka kyseenalaisti tuolle ajalle tyypillistä muotoilijan roolia teollisuuden ja kaupallisuuden palvelijana sekä statussymboleiden rakentajana. Uutta merkityksellisyyttä haettiin sitomalla muotoilu erilaisin kokeiluin osaksi taidetta, yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria.

Yhä edelleen tuotemuotoilun kentällä elää virtauksia, jotka pyrkivät nostamaan esiin kriittisiä näkökulmia muotoilualaan tai yhteiskunnallisiin aiheisiin. Viime vuosien yhdeksi kantaaottavaksi esimerkiksi Milla Johansson mainitsee tekstiilimuotoilun puolelta Finlaysonin, joka on mallistoillaan ja kampanjoillaan tuonut esille yhdenvertaisuutta.

Johanssonin omaksi kannanotoksi syntyi pohjoisia aiheita esille nostava arktinen lasimuotoilu, jota hän on kehittänyt ja opettanut nyt nelisen vuotta. Kerran vuodessa hän on pitänyt Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa lasimuotoilun kurssin, jonka aikana muotoiluopiskelijat suunnittelevat kantaaottavia lasituotteita ja valmistavat niihin puhallusmuotit. Niiden kanssa matkataan Nuutajärven lasikylään, jossa Ammattiopisto Tavastian lasialan opiskelijat ja henkilökunta puhaltavat lasituotteet. Työt ovat olleet vuosittain esillä näyttelyissä eri puolilla Suomea.

Kaksi Heikki-Veikko Lämsän suunnittelemaa Jylhämä-lasia.
Heikki-Veikko Lämsän lasimuotoilukurssilla suunnittelemat Jylhämä-kynttilänjalat ottavat kantaa vaelluskalojen tilaan. Muotoa ovat inspiroineet Kemi- ja Oulujokien vesivoimalaitosten muotokieli. Kynttilänjalka on eräänlainen muisto entisajan vaelluskalakannoille. Lasinpuhallus: Anna Sihvo.

Kurssitöissä on otettu kantaa erityisesti ajankohtaisiin pohjoisiin aiheisiin, muun muassa arktisten alueiden päätöksentekoon, vaelluskalojen tilaan sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

– Jos me täällä asuvat ihmiset emme tuo esille pohjoisille alueille tärkeitä aiheita, kuka muu sen tekee? Muotoilu ja tuotteet voivat olla yksi väline siinä, että herätellään keskustelua ja ihmisiä huomaamaan näitä asioita.

Tilaa rosoille ja merkityksellisyydelle

Milla Johansson on nähnyt opettajanuransa aikana sen, kuinka nuorilla muotoilijoilla on yhä vahvempi tarve merkityksellisyyteen sekä käsillä tekemiseen.

– He tekevät erilaisia kokeiluja yhtäaikaisesti taidekäsityömäisillä työtavoilla ja moderneilla muotoilutyökaluilla. Tuloksena syntyy ainutlaatuisia tuotteita, jotka ilmentävät heille tärkeitä asioita fiksuilla ja nokkelilla tavoilla ja joissa samanaikaisesti näkyy rosoisuus ja henkilökohtainen ote suunnitteluun.

– Myös käyttäjät ovat yhä kiinnostuneempia tällaisista tuotteista. Massatuotantoon ollaan vähän kyllästytty ja tuotteisiin kaivataan persoonallisuutta ja merkityksellisyyttä.

Sami Mikkolan suunnittelema Sovinto-lasi.
Sami Mikkolan lasimuotoilukurssilla suunnittelema Sovinto-juomalasi on sovinnon malja, joka muistuttaa inhimillisestä päätöksenteosta arktisella alueella. Muodon lähteenä on ollut tuomarin nuija. Lasinpuhallus: Elina Reinola ja Marika Kinnunen.

Tuotanto on kuitenkin edelleen voimakkaasti kahtia jakautunut. Yleisin tuotannon tapa on tasalaatuisuuteen ja virheettömyyteen pyrkivä teollinen massatuotanto; toisena ääripäänä on käsityömäinen piensarjatuotanto uniikeille tuotteille. Johansson haastaa miettimään, voisiko näiden välillä olla jotain muutakin.

– Jonkin verran on nähty kokeiluja niin kutsutusta massaräätälöinnistä. Tällöin tuote tehdään tiettyyn pisteeseen asti sarjatuotantona mutta viimeistellään niin, että jokainen tuote on yksityiskohdiltaan erilainen.

Johansson toivoisi muotoilualan ottavan kantaa myös omien käytäntöjensä kautta, esimerkiksi kestävän kehityksen puolesta. Esimerkiksi massatuotannossa pienet virheet voivat viedä tuotteen suoraan hävikiksi.

– Soisin tuotannon olevan sallivampaa. Voisivatko pikkuvikaiset tuotteet jopa olla osa tarkoitettua muotokieltä, jolla vastataan käyttäjien tarpeeseen saada omannäköisiä tuotteita, hän ehdottaa.

Veden, lumen ja jään malja

Milla Johansson uskoo vahvasti, että tulevaisuuden tuotemuotoilu voi ajaa merkityksellisiä asioita ja toimia keskustelun nostattajana ja ylläpitäjänä. Itse hän haluaa nyt puhua erityisesti puhtaan juomaveden, lumen ja jään puolesta.

– Harva meistä suomalaisista oikeasti ymmärtää, mikä etuoikeus on saada puhdasta juomavettä suoraan hanasta. Puhdas vesi on elämän ylläpitäjä ja säilyttäjä.

Tähän Johansson ottaa kantaa Kaltio-lasilla, jonka hän on suunnitellut opettamallaan lasimuotoilun kurssilla. Lasin pinnan jäkälämäinen kuviointi on syntynyt, kun kuumaa lasia on tekovaiheessa kosketettu lumella. Johansson on hyödyntänyt lunta lasin suunnittelussa ja toteutuksessa myös hakiessaan lasin muotoa lumen avulla ja testatessaan puhallusmuottia.

– Se on eräänlainen ”lumilasi”, Johansson sanoo ja nostaa maljan.

Milla Johansson pitää lapaseen puetussa, nostetussa kädessään suunnittelemaansa Kaltio-lasia. Kuva: Elli Alasaari.
Milla Johansson nostaa maljan puhtaalle vedelle suunnittelemallaan Kaltio-lasilla. Lasinpuhallus: Elina Reinola, Julia Öhman, Nikke Relasi, Paula Hjelt, Kirsti Doukas, Marika Kinnunen.

Kantaaottavaa arktista lasimuotoilua esillä näyttelyissä

  • Jäätävää lasia -näyttelyssä Sampokeskuksessa Rovaniemellä osana Arctic Design Weekin ohjelmaa, 24.–26.3.2023 klo 10–17
  • Milla Johanssonin yksityisnäyttelyssä Lapin yliopiston Galleria Lyhdyssä 13.–27.4.2023
  • Muotoilukeskus Proton lasikesässä Oulussa 1.6.–12.8.2023