Yhdysvaltojen isku oli seurausta kaasuhyökkäyksestä, joka tapahtui Syyriassa vain hieman yli vuorokautta aiemmin. Presidentti Donald Trump perusteli iskua sillä, että Syyrian hallinto ei ole muuttanut käytöstään huolimatta pehmeämmistä vaikutusyrityksistä ja lupauksista.

Kaasuhyökkäys vaikutti myös järkyttäneen Trumpia henkilökohtaisella tasolla, ja Yhdysvaltain isku esitettiin suhteellisen spontaanina reaktiona toimintaan, jota ei voida hyväksyä. Yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta kuitenkin arvioi, että tapahtumiin liittyi suunnitelmallisuutta.

– Kun suosio on matalalla, johtajat valitsevat joskus sen tien, että aloitetaan uusi sota, näytetään omaa vahvuutta ja sitäkin, että ollaan kansainvälisen yhteisön puolella.

– Trump on päättänyt, että hän haluaa sotia jossain. Tavallaan tilanne tuli kuin tilauksesta. Tämä on helppoa sodankäyntiä siinä mielessä, ettei se vaadi Yhdysvalloilta tässä vaiheessa suurempia uhrauksia.

– Eri asia on, miten helppoa tästä tulee pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Afganistanin ja Irakin sotien perusteet osoittautuivat ongelmallisiksi. Niistä seurasi pitkiä prosesseja sotilaiden elämään ja suuria poliittisia taakkoja päätöksentekijöille. Nopeiden toimien seurauksista ei ole vieläkään täysin toivuttu, Palonen huomauttaa.

Emilia Palonen ja Mika Aaltola Lapin yliopistolla

Sisä- ja ulkopolitiikka samassa sopassa

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kiinnittää Palosen tavoin huomiota siihen, että ohjushyökkäyksellä saavutettiin sisäpoliittisia vaikutuksia.

– Iskut poistavat Washingtonissa leimaa Trumpista Venäjän sätkynukkena. Muutoinkin iskuille löytyi Washingtonista laajaa tukea.

Aaltola sanoo, että tapahtumat kertovat myös USA:n politiikan muutoksesta Lähi-Idässä.

– Iskut saattavat olla alku laajemmalle sotilaalliselle kampanjalle, joka keskittyy Syyrian ilma-aseen poistamiseen. Ainakin ne luovat pelotevaikutuksen Assadille ja Venäjälle. Ja joka tapauksessa iskut ovat omiaan nostamaan USA:n alentunutta uskottavuutta alueellisten liittolaisten silmissä.

– Venäjälle hyökkäys on tietysti ongelma. Yhdysvallat iski sen liittolaista vastaan nenän alla. Maiden suhteet ovat huonoimmillaan vuosikymmeniin, Aaltola esittää.

Professori Matti Nojonen

Monimutkainen suurvaltapeli

Iskut tehtiin samalla, kun Kiinan presidentti Xi Jinping on valtiovierailulla Yhdysvalloissa. Kirjoitushetken tiedon mukaan ohjukset ammuttiin vain muutamia minuutteja sen jälkeen, kun presidenttien illallinen oli päättynyt.

Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen sanoo, että Kiina on USA:n ja Venäjän välisessä pelissä hankalassa välikädessä.

– Kiinalle tämä on hyvin haastava tilanne. Jos se tuomitsee Trumpin iskun, voiko se olla kunnolla tuomitsematta myös kaasuiskua? Jos se tuomitsee kaasuiskun, se asettuu Venäjää vastaan. Jos se jättää tuomitsematta ohjusiskun, se asettuu myös Venäjää vastaan. Kiina on siis hankalassa tilanteessa. Se on maailman toiseksi suurin talous ja suuri sotilasmahti, jolta odotetaan kannanottoa. Nyt se joutuu tasapainoilemaan sekä USA- että Venäjä-suhteiden välillä ja miettimään sitä, millaisena toimijana kansainvälinen yhteisö sen näkee.

Mika Aaltolan mukaan Kiinan presidentin silmien alla tehty ohjushyökkäys on myös muistutus USA:n toimintakyvystä Pohjois-Koreassa. Nojonen sanoo, että Syyrian ja Korean niemimaan asetelmat ovat kuitenkin melko erilaisia. Isku Pohjois-Koreaan merkitsisi kokonaan uutta sotaa.

– Pohjois-Korean suhteen tilanne on vielä monimutkaisempi. Jos USA iskisi Pohjois-Koreaan, syttyisi sota Pohjois- ja Etelä-Korean välille. Soul on tykinkantaman päässä Pohjois-Korean rajalta.

Aaltolan ja Palosen tavoin Nojonen kiinnittää huomiota iskujen sisäpoliittiseen merkitykseen Yhdysvalloissa.

– Isku voi hälventää epäilyksiä Trumpin Venäjä-kytköksistä. Kyynisesti ajatellen kaasuisku oli Trumpille kuin taivaan lahja.

Tapio Nykänen