Esihenkilö- ja johtamistyöhön liittyy erityishaasteita poikkeusoloissa, kuten ulkoisen uhan puristuksessa tai organisaation sisäisessä kriisitilanteessa. Tällöin henkilöstö ja johtajat kokevat tavanomaista muutosta voimakkaampaa epävarmuutta ja henkistä kuormitusta, ja lisäksi tiedon tarve on valtava.

Kyvykkäänä kriisissä -hankkeessa tehdyn tutkimuksen mukaan kuormittavissa tilanteissa on olennaista johtajan kyky reflektoida omaa ajattelua sekä ohjata tunteiden ja stressin hallintaa.

– On hyödyllistä tiedostaa, millaiset keinot auttavat stressin sietämisessä ja mihin asioihin omassa johtamistyössä voi vaikuttaa, kuvailee hankkeen johtaja Hanna Vakkala.

Johtajan reflektiokyvyn ja resilienssin välillä on vahva yhteys. Kun lähijohtajan reflektio omasta johtamistoiminnastaan ja tilanteisiin vaikuttaneista tekijöistä kasvaa, vahvistuu myös hänen henkilökohtainen resilienssinsä eli psyykkisen sopeutumisen kykynsä.

– Tasapainoinen, jalat maassa haastavissakin tilanteissa oleva ja toimintakykyisenä pysyvä johtaja vahvistaa turvallisuuden tunnetta työyhteisössään – ja täten organisaatiotason resilienssiä.

Itsemyötätunto mahdollistaa paremman päätöksenteon

Johtajan kriisikyvykkyyteen kuuluu myös myötätuntoinen, empaattinen ote itseä ja muita kohtaan. Tutkija Aino-Inkeri Kuula korostaa itsemyötätunnon myönteisiä vaikutuksia.

– Myötätuntoinen suhtautuminen omaan toimintaan vähentää esimerkiksi henkistä kuormittuneisuutta kriisin hetkellä, edistää henkilökohtaisista voimavaroista huolehtimista ja mahdollistaa paremman päätöksenteon, jota ei lamauta epäonnistumisen pelko. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen edistää myös empatian vahvistamista työyhteisössä, Kuula sanoo.

Kriisi koskettaa yksilöllisesti jokaista työyhteisön jäsentä, jolloin empaattisen kohtaamisen ja inhimillisyyden huomioivan vuorovaikutuksen tarve kasvaa. Kuulan mukaan oman rajallisuuden sekä avun tarpeen tunnistaminen vahvistaa johtotehtävissä toimivan joustamiskykyä kriisin pitkittyessä ja sen vaikutuksien kumuloituessa.

– Itsemyötätunto vahvistaa kokeneidenkin johtajien kykyä kohdata vastoinkäymisiä.

Ihmissuhteiden johtamisen merkitys korostuu

Vuorovaikutteisuuteen ja aktiiviseen asioiden ratkaisemiseen pyrkivä lähijohtaja lisää luottamusta ja uskoa pärjäämiseen, jolloin hänen resilienssinsä vahvistaa työntekijöiden ja lopulta osaltaan koko organisaation kriisinkestävyyttä.

– Tällöin puhutaan kestävästä johtajuudesta. Ihmisten ja ihmissuhteiden johtaminen on tullut johtajille osin uudeksi tai ainakin korostuneeksi tehtäväksi, ja rakenteet voivat tukea tätä vaativaa tehtävää, toteaa tutkijatohtori Henna Väätäinen.

Organisaation näkökulmasta juuri selkeät rakenteet, vahva yhteistyökulttuuri ja johtamisroolien selkeys ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat lähijohtajien toimintakykyä kriisitilanteissa.

Dosentti Marko Kestin mukaan on tärkeää, että johto ottaa ennakoivan otteen ja johtaa henkilöstövoimavaroja kokonaisvaltaisesti keskittyen parantamaan tiedolla johtamista ja ylläpitämään hyvää yhteishenkeä johtoryhmässä.

– Johtoryhmän tulisi tehdä säännöllisesti riskiarviointeja ja ennakoivaa varautumista. Hankkeemme aikana olemme kehittäneet tehokkaita työkaluja ja oppaan, jotka auttavat organisaatioita arvioimaan ja kehittämään resilienssiään, Kesti kertoo.

Tutkimusten tulosten pohjalta hankkeessa on laadittu avoimesti saatavilla oleva opas johtajille ja esihenkilöille: Kyvykkäänä kriisissä – Askeleita itsesi johtamiseen (2024).

Hanke: Kyvykkäänä kriisissä

Lapin yliopiston Kyvykkäänä kriisissä -hankkeen tutkimuksessa on keskitytty ennakoivan johtamisen kehittämiseen sekä esihenkilöiden ja johdon toimintakyvyn ja psyykkisen selviytymisen edistämiseen kriisitilanteessa. Aineisto koostuu johdon ja esihenkilöiden haastatteluista (N=21) sekä kolmen kohdeorganisaation johdon skenaariotyöpajoista. Vuosina 2023–2024 toteutettuun tutkimukseen osallistui Lapin pelastuslaitos, Iin kunnan ateria- ja puhtauspalvelut sekä Treili Oy. Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.

Kyvykkäänä kriisissä – Askeleita itsesi johtamiseen -opas on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta.

Verkkosivuilla on myös blogikirjoituksia ja podcast-jaksoja.

Lisätietoja

Hanna Vakkala, hankkeen johtaja, dosentti, hanna.vakkala(at)ulapland.fi, p. +358 40 484 4230
Aino-Inkeri Kuula, tutkija, aino-inkeri.kuula(at)ulapland.fi
Henna Väätäinen, tutkijatohtori, henna.vaatainen(at)ulapland.fi, p. +358 04 048 26420
Marko Kesti, yliopistotutkija, marko.kesti(at)ulapland.fi, p. +358 40 717 8006