Uuden tutkimuksen mukaan koettu kuntoutusosallisuus eli asiakkaan kuulluksi tuleminen lisääntyi lakimuutoksen jälkeen. Kuntoutus toteutui myös aiempaa yleisemmin kuntoutujan lähiympäristössä ja arjen tilanteissa.
Laki Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta muuttui vuoden 2016 alusta. Uudessa laissa korostuu aiempaa vahvemmin kuntoutujan, hänen läheistensä sekä eri ammattihenkilöiden ja toimijoiden välinen yhteistyö, asiakaslähtöisyys ja kuntoutuksen toteuttaminen kuntoutujan arjen ympäristöissä.
Lapin yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan tekemässä Asiakkaiden ja terapeuttien äänellä -tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia kuntoutujilla ja terapeuteilla on vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapioista lakimuutoksen jälkeen. Tässä Muutos-hankkeen osatutkimuksessa arvioitiin myös asiakaskokemusten muuttumista vertaamalla kyselyaineistoa vuonna 2007 tehtyyn asiakaskyselyyn.
Asiakkaan kokemukset osallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä ovat yhteydessä kuntoutuksen koettuihin vaikutuksiin
Koettu kuntoutusosallisuus eli asiakkaan kuulluksi tuleminen ja mielipiteen huomioon ottaminen oli vuoden 2018 aineistossa jonkin verran vahvempaa kuin vuoden 2007. Osa kuntoutujista ei kuitenkaan pitänyt mahdollisuuksiaan osallistua kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen hyvinä.
– Nuorten arviot kuulluksi tulemisesta olivat selvästi kriittisempiä kuin lasten vanhempien ja aikuisten kuntoutujien arviot, sanoo emeritaprofessori Kristiina Härkäpää Lapin yliopistosta.
Kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä arvioivat asiakkaat ja terapeutit. Tutkimuksen mukaan asiakaslähtöisyys näkyi parhaiten tasavertaisessa kohtelussa ja kuuntelussa mutta heikommin tavoitteissa edistymisen seurannassa tai kuntoutujan motivoinnissa omatoimiseen kuntoutumiseen. Asiakkaiden kokemukset kuntoutusosallisuudesta ja kuntoutuksen asiakaslähtöisyydestä olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä kuntoutuksen koettuihin vaikutuksiin.
Kuntoutus toteutuu aiempaa enemmän arjessa
Kuntoutujan elämäntilanteen, toimintaympäristöjen ja lähitoimijoiden huomioon ottaminen on tärkeä osa hyvää kuntoutuskäytäntöä. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, mitä toimintamuotoja kuntoutus on sisältänyt, miten kuntoutujan läheiset ovat olleet mukana kuntoutuksessa ja miten kuntoutuja on hyödyntänyt saamiaan tietoja, harjoitteita ja ohjeita. Terapeuteilta saatiin tietoa siitä, miten kuntoutujien arki otetaan terapiassa huomioon.
Tutkimuksen mukaan kuntoutus toteutui aiempaa yleisemmin kuntoutujan lähiympäristöissä ja arjen tilanteissa, ja kuntoutujat saivat tietoja sairaudestaan ja palvelujärjestelmästä jonkin verran paremmin.
– Terapeuteille tärkeää oli mahdollisuus toimia joustavasti kuntoutujien tukena. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli monipuolista ja toteutui parhaimmillaan asiakaslähtöisesti, mutta yhteistyömahdollisuuksia heikensivät eri toimijoiden kiristyneet resurssit, Härkäpää sanoo.
Asiakaskyselyllä oli 2 263 vastaajaa (32 %). Yksilöterapiaa toteuttavien palveluntuottajien ja terapeuttien kyselyyn puolestaan vastasi 886 terapeuttia. Syventäviin haastatteluihin osallistui 18 terapeuttia.
Julkaisu:
Härkäpää K, Kippola-Pääkkönen A, Buchert U, Järvikoski A, Kallinen M. Asiakkaiden ja terapeuttien äänellä. Kokemuksia ja arvioita Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 21, 2020. 184 s. ISBN 978-952-284-080-6 (pdf).
Lisätietoja:
Emeritaprofessori Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto, etunimi.sukunimi@ulapland.fi, p. 040 548 3889
(Lähde: Kelan tiedote 7.2.2020)