Lapin yliopiston Arktisen keskuksen, Kööpenhaminan yliopiston Niels Bohr -instituutin ja liverpoolilaisen Proudmanin meritieteellisen laboratorion tutkijoiden tutkimustulokset on julkaistu tieteellisessä Climate Dynamics -julkaisussa.

YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan maapallon ilmasto lämpenee 2–4 astetta tällä vuosisadalla. Ennusteet olettavat, että meri lämpenee ilmaa hitaammin ja että Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköt sulavat hitaasti. Laskelmien epävarmuus piileekin siinä, että ei ole ollut olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka nopeasti mantereen jäätiköt sulavat ja valuvat mereen. IPCC:n ennusteiden pohjalla olevat jäätiköiden sulamista ennustavat mallit eivät myöskään sisällä viime vuosina tapahtuneita nopeita muutoksia.

Uudessa tutkimuksessa merenpintaa on tarkasteltu toisesta näkökulmasta: menneisyyden kautta.

– Olemme tehneet laskelmamme sen pohjalta, mitä menneisyydessä on tapahtunut sen sijaan, että olettaisimme, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Olemme verranneet suoraan maapallon lämpötilaa ja merenpinnan tasoa toisiinsa 2 000:n viime vuoden aikana, kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja Aslak Grinsted Kööpenhaminan yliopiston Niels Bohr -instituutista.

Grinsted teki tutkimuksen Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa yhdessä Arktisen keskuksen ja Oulun yliopiston tutkimusprofessori John Mooren sekä liverpoolilaisen Proudmanin meritieteellisen laboratorion tutkijan Svetlana Jevrejevan kanssa.

Merenpinnan tason ja lämpötilan välillä suora yhteys
Aiemmin tutkimuksissa on laskettu puiden vuosilustojen ja jäänäytteiden avulla maapallon lämpötilan viimeisen 2 000 vuoden ajalta. Nämä tiedot yhdistettiin eri puolilla maailmaa 200 vuoden aikana kerättyihin ja muihin historiallisiin tietoihin merenpinnan tasosta, jolloin tuli ilmi merenpinnan ja lämpötilan välinen yhteys.

– Esimerkiksi noin 1100-luvulla oli lämmin ajanjakso, jolloin merenpinnan taso oli arviolta 20 senttimetriä korkeampi kuin nykyään. 1700-luvulla oli puolestaan pieni jääkausi, jolloin merenpinta oli arviolta 20 senttimetriä alempana kuin nykyään, Aslak Grinsted toteaa.

Jos oletetaan IPCC:n arvioiden mukaan, että ilmasto lämpenee tällä vuosisadalla noin kolme astetta, uuden mallin pohjalta tehdyt ennustukset osoittavat, että merenpinta nousee sadassa vuodessa 0,9–1,3 metriä.

– Näin nopea nousu tarkoittaa, että jäätiköt reagoivat lämpötilan nousuun ja sulavat huomattavasti nopeammin kuin mitä asiantuntijat olettivat vielä muutama vuosi sitten. Myös tutkimukset jääkaudesta osoittavat, että jäätiköt voivat sulaa nopeasti. Kun viimeinen jääkausi päättyi noin 11 700 vuotta sitten, jäätiköt sulivat niin nopeasti, että merenpinta nousi 11 millimetriä vuodessa, mikä tarkoittaa metriä sadassa vuodessa. Jos laskelmamme pitävät paikkaansa, sama vauhti toteutuu tällä vuosisadalla, jolloin esimerkiksi myrskyistä ja hyökyaalloista aiheutuvien tulvien todennäköisyys kasvaa merkittävästi, Grinsted uskoo.

Tutkimuksen tuloksista Climate Dynamics -julkaisussa

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori John Moore, Lapin yliopiston Arktinen keskus ja Oulun yliopiston Thule-instituutti, p. 0400 194 850, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Tutkija Aslak Grinsted, Kööpenhaminan yliopiston Niels Bohr -instituutti, p. +45 3138 0716, ag(at)glaciology.net
Tutkija Svetlana Jevrejeva, Proudman Oceanographic Laboratory, Liverpool, Englanti, sveta(at)pol.ac.uk, p. +44 151 795 4800 (vaihde)

LaY/Viestintä&AK/SV