Pohjoisen koululaiset pitävät koulussa menestymistä tulevaisuutensa kannalta tärkeänä. Monet yläluokkien oppilaat ja erityisesti monet pojat suhtautuvat koulunkäyntiin kuitenkin kielteisesti.
Pojilla on myös tyttöjä useammin selkiintymätön kuva tulevaisuudestaan.
Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 284 ala- ja yläkoulun oppilasta seitsemästä koulusta, jotka sijaitsevat Utsjoella, Enontekiöllä, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Tervolassa ja Ranualla. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko Lappia, mutta ne antavat viitteitä lappilaisten koululaisten käsityksistä liittyen koulunkäyntiin, oppimiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
Tutkimuksen perusteella koululaiset nauttivat koulussa erityisesti sosiaalisista suhteista, valinnan ja liikkumisen vapaudesta, toiminnallisuudesta, taito- ja taideaineista, huumorista sekä uuden oppimisesta ja onnistumisesta. Negatiivisuus kumpuaa muun muassa epäoikeudenmukaisuudesta, yksitoikkoisuudesta, säännöistä ja valvonnasta sekä suoriutumispaineista. Muutamat tutkimukseen osallistuvista kertovat myös voimakkaasta ulkopuolisuuden tunteesta, kiusaamisesta ja yksinäisyydestä.
Valtaosa kaikista tutkimukseen osallistuneista alakoululaisista pitää koulussa menestymistä tärkeänä. Kaupunkikoulun oppilaat luottavat kuitenkin kykyynsä menestyä koulussa enemmän kuin haja-asutusalueen oppilaat. Sekä tytöt että pojat näkevät koulussa suoriutumisen riippuvan ennen kaikkea heistä itsestään ja omasta toiminnastaan. Positiivisimmin koulunkäyntiin ja oppimiseen suhtautuvat tässä tutkimuksessa kaupungissa sijaitsevan alakoulun tytöt.
Alakoulun tytöillä on poikia enemmän ammattitoiveita ja ammatillisia esikuvia sekä kaupungissa että haja-asutusalueella. Alakoululaisista positiivisimmin kotipaikkakuntaansa suhtautuvat kaupungissa koulua käyvät tytöt ja pojat. Kriittisimmin kotipaikkaansa suhtautuvat haja-asutusalueen tytöt, jotka ilmaisevat myös muita useammin halunsa asua aikuisena jossakin muualla.
Haja-asutusalueella alakoulua käyvät pojat nauttivat välitunneista, jolloin he voivat jutella kavereiden kanssa, liikkua, olla opiskelematta ja toimia vapaasti. Liikunta on tärkeää sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Vaikka lähes puolet pojista kuvailee koulua positiivisesti, heistä kukaan ei mainitse oppimista mukavimpien asioiden joukossa. Muihin ryhmiin verrattuna heidän joukossaan on myös eniten niitä, jotka ajattelevat, etteivät pysty saamaan kokeista hyviä arvosanoja, sekä niitä, jotka eivät osaa sanoa, miksi haluaisivat tulla isona.
Myös yläkoulun poikien joukossa on tyttöjä enemmän sellaisia oppilaita, jotka suhtautuvat koulunkäyntiin joko täysin tai pääosin negatiivisesti. Vaikka valtaosa tytöistä ja pojista näkee koulunkäynnin tulevaisuutensa kannalta tärkeänä, pojilla on useammin negatiivinen kuva hyvästä oppilaasta kuin tytöillä. He uskovat tyttöjä useammin, että koulussa menestyminen edellyttää opettajien mielistelyä.
Tutkimukseen osallistuneet yläkoulun pojat mainitsevat oppimisen tyttöjä harvemmin kivana asiana koulussa. Tytöt tähtäävät poikia useammin lukioon, mikä motivoi heitä panostamaan koulunkäyntiin. Yläkoulun tytöt ilmaisevat myös poikia useammin halunsa muuttaa opiskelun tai töiden perässä muualle.
Tutkimus on tehty ESR-rahoitteisessa Pohjoisen pojat koulussa -hankkeessa, jonka tavoitteena on sukupuolten välisen ja alueellisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa Lapin haja-asutusalueiden poikien koulunkäyntiin liittyviä tekijöitä ja ongelmakohtia sekä kehittää poikien oppimista tukevia pedagogisia malleja. Näistä hyötyvät myös tytöt. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla vuosina 2007–2008.
Tarkemmat tutkimusraportit löytyvät osoitteesta www.ulapland.fi/pohjoisenpojat.
Lisätietoja (sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@ulapland.fi ):
Tutkija Marjo Laukkanen, p. (016) 341 2442
Professori Anneli Lauriala, p. (016) 341 4251 tai 0400 269 237
Projektipäällikkö Arto Ahonen, p. (016) 341 2493 tai 040 8394 209