Professori Tarja Orjasniemen ja viestintäpäällikkö Olli Tiuraniemen toimittama poikkitieteellinen ja monen eri ammatin näkökulmasta kirjoitettu teos kerii auki lappilaiseen ja saamelaiseen alkoholin käyttöön liitettyjä kaavamaisia käsityksiä.

- Myyttiset käsitykset "Villistä Pohjolasta" elävät sitkeästi suomalaisten mielikuvissa. Rovaniemen markkinat, jätkäkulttuuri, tarinat kullanhuuhtojista, juoppojen saamelaisten stereotypiat, lestadiolaisuus sekä matkailukeskusten märkä maine ovat olleet luomassa ja vahvistamassa myyttiä, Orjasniemi sanoo.  

Teoksen parikymmentä kirjoittajaa edustavat eri sukupolvia ja ammattiryhmiä. He tekevät artikkeleissaan näkyväksi lappilaista osaamista ja alkoholikenttään eri tavalla asemoituvien ihmisten kokemuksia. Näkökulma on jäänyt tähän mennessä muualla Suomessa tuotetun tiedon ja asiantuntijuuden jalkoihin ja varsin vähälle huomiolle.

- Kirjoittajat pohtivat, mitä lappilaiset juomatavat kuvastavat ja mistä niin sanotussa lappilaisessa juomisen tavassa on kysymys. Pohdinnat perustuvat työkokemukseen, elämänkokemukseen tai tutkimuksen tuottamaan tietoon.

Lapissa alkoholin käyttö liittyy kiinteästi yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Yhteiskunnallisten traditioiden murtuminen, työttömyys, muuttoliike, taloudellinen eriarvoisuus, vieraantuminen ja tulevaisuuden näköalattomuus aiheuttavat psykososiaalisia ongelmia.

- Alkoholin liikakäyttö Lapissa kytkeytyykin kiinteästi juuri sosiaaliseen syrjäytymiseen ja sosioekonomisten terveyserojen kasvuun. Lappilaisten keskimääräinen juomatapa on perinteistä: kun juodaan, juodaan mieluummin väkeviä kuin mietoja.
 
Lapin korkeisiin kulutuslukuihin vaikuttavat myös ruotsalaisten ja norjalaisten Suomesta tekemät alkoholiostot. Tämä näkyy erityisesti Torniossa, Ylitorniolla, Enontekiöllä ja Utsjoella. Paikkakunnilla myydään eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa. Alkoholin korkea kulutus Lapissa luo ja ylläpitää stereotyyppisiä käsityksiä lappilaisesta märästä alkoholikulttuurista.

- Toisaalta kulutuksen selittäminen pelkästään turistikulutuksella peittää alleen lappilaista alkoholin käyttöä, johon liittyy terveyshaittoja ja sosiaalisia ongelmia, Orjasniemi sanoo.

Suomalaisessa päihdekulttuurissa tapahtuvat myönteiset ja kielteiset muutokset ilmenevät Pohjois-Suomessa viiveellä. Lapissa on erilaisia alkoholin käytön vyöhykkeitä kuten esimerkiksi kaupungit ja maaseutupaikkakunnat, jotka eroavat kulttuurisesti toisistaan itä-länsi- ja etelä-pohjoinen-akselilla. Ylä-Lappi muodostaa aivan erilaisen kulttuurisen alueen kuin Etelä-Lappi.

Teoksessa kirjoittavat Virpi Filppa, Riitta Hakala, Leena-Kaarina Hakkarainen, Lydia Heikkilä, Päiviö Karttunen, Ilkka Kujala, Jorma Laitinen, Pirjo Laitinen, Kalle Lampela, Arja Leinonen, Jari Lindholm, Seppo Lohi, Anni-Siiri Länsman, Unto Matinlompolo, Anne Ollonen, Tarja Orjasniemi, Jukka Sankala, Matti Virtanen ja Sanna Ylitalo. Lisäksi teoksessa kirjoittavat nimimerkillä Pili ja Lappi boy.

Lisätietoja:
Tarja Orjasniemi, puhelin 040 754 5181
Olli Tiuraniemi, puhelin 0400 695 418