Master of Laws Waliul Hasanat tarkastelee väitöstutkimuksessaan kansainvälisen yhteistyön muotoja maapallon pohjoisilla alueilla kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Erityisesti hän tutkii Arktista neuvostoa ja sitä, kuinka neuvosto on pystynyt vastaamaan arktisen alueen haasteisiin.

Arktinen neuvosto on arktisten valtioiden hallitusten välinen korkean tason foorumi, jonka pysyvinä jäseninä ovat arktisen alueen alkuperäiskansojen järjestöt. Lisäksi tarkkailijajäseninä on muita valtioita, globaaleja ja alueellisia kansainvälisiä järjestöjä sekä kansalaisjärjestöjä.

Waliul Hasanatin mukaan paikalliset ja alueelliset toimijat tulisi liittää nykyistä tiiviimmin mukaan Arktisen neuvoston toimintaan, jotta se pystyisi hoitamaan nykyistä paremmin keskeistä tehtävänsä eli edistämään arktisten valtioiden, alkuperäiskansojen ja alueen muiden asukkaiden yhteistyötä etenkin kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun kysymyksissä.

– Tällä hetkellä alueelliset ja paikalliset tahot eivät ole riittävästi sidoksissa neuvoston toimintaan, vaikka alueen alkuperäiskansojen järjestöillä onkin neuvostossa pysyvä jäsenyys, Hasanat sanoo.

– Jos alueelliset hallintoelimet osallistuisivat nykyistä suoremmin ja vahvemmin Arktisen neuvoston toimintaan, edistäisi se paikallishallinnon mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Arktinen neuvosto muun muassa tukee ilmastonmuutoksen tutkimusta, ja tutkimustieto leviäisi suoran osallistumisen kautta nykyistä paremmin alueellisiin menettelytapoihin, tutkija arvioi.

Hasanat suosittaa tarkastelemaan Arktisen neuvoston sekä muiden pohjoisen ja arktisen alueen alueellisten yhteistyöelinten välistä työnjakoa ja tehtäviä.

– Erityisesti Barentsin euro-arktisen neuvoston, Barentsin alueneuvoston sekä arktisten valtioiden aluehallintojen yhteistyöjärjestön Pohjoisen foorumin (Northern Forum) toiminta tulisi liittää nykyistä tiiviimmin Arktisen neuvoston toimintaan. Näin vältettäisiin päällekkäisyyksiä ja pystyttäisiin jakamaan tiukat taloudelliset voimavarat tarkoituksenmukaisesti. Näiden yhteistyöelinten tavoitteethan ovat jo nyt pitkällä tähtäimellä samat: alueen hyvinvoinnin turvaaminen, hän mainitsee.

Hasanat pohtii tutkimuksessaan myös niin kutsutun pehmeän oikeuden (engl. soft law) merkitystä kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä.

Pehmeän oikeuden käsitteellä viitataan kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä toimiin, jotka pyrkivät ohjaamaan valtioiden ja muiden toimijoiden käyttäytymistä mutta jotka eivät sido valtioita oikeudellisesti vaan ainoastaan poliittisesti. Tällaisia instrumentteja ovat esimerkiksi viranomaisten julistukset, toimintaohjelmat ja ohjesäännöt. Arktinen neuvosto on yksi esimerkki pehmeän oikeuden tuloksista: se perustettiin julistuksella eikä sitovalla kansainvälisellä sopimuksella.

– Usein pehmeän oikeuden keinoja käytetään valtioiden välisessä toiminnassa testaamaan, voivatko valtiot myöhemmin sitoutua kansainvälisoikeudellisiin sopimuksiin. Heikkoutena on kuitenkin se, että yhteistyö jää sille tasolle eikä kansainvälisesti sitovia sopimuksia saada aikaiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että pehmeän oikeuden muotoja seurataan jatkossa etenkin siitä näkökulmasta, toteuttavatko ne hyvää hallintotapaa, kuten avoimuutta ja luotettavuutta, Hasanat sanoo.

Väitöskirja koostuu neljästä jo julkaistusta tieteellisestä artikkelista sekä johdanto- ja yhteenveto-osista.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Master of Laws Waliul Hasanatin väitöskirja Soft-law Cooperation in International Law: The Arctic Council’s Efforts to Address Climate Change tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa tiistaina 4. syyskuuta 2012 kello 12 luentosalissa 2 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä on professori Betsy Baker Vermont Law Schoolista (USA) ja kustoksena tutkimusprofessori Timo Koivurova Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutista (Arktinen keskus, Lapin yliopisto). Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Waliul Hasanat (s. 1969) on suorittanut oikeustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot (Bachelor of Laws, Master of Laws) Rajshahin yliopistossa Bangladeshissa.

Hasanat on valmistellut väitöskirjaansa ja työskennellyt tutkijana Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa (PYVI) vuodesta 2005 lähtien. Hän on myös saanut rahoitusta neljä vuotta Arktis-tohtoriohjelman jatko-opiskelijana. Hän on opettanut Rajshahin yliopiston oikeustieteen osastolla vuodesta 1996 lähtien.

Hasanatin tutkimusintresseihin kuuluvat pehmeä oikeus (engl. soft law) kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä ja valtioiden välisessä yhteistyössä, Arktinen neuvosto, Barentsin euro-arktinen neuvosto, Barentsin alueneuvosto, Pohjoinen foorumi, ilmastonmuutos arktisella alueella, ympäristönsuojelu, alueellinen ilmastopolitiikka, sirkumpolaarisen alueen muutokset sekä vähemmistöjen oikeudet.

Lisätietoja:
Waliul Hasanat, p. 040 484 4279 tai 0400 826 671, waliul.hasanat(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot ja myynti:
Md Waliul Hasanat: Soft-law Cooperation in International Law: The Arctic Council’s Efforts to Address Climate Change. Acta Universitatis Lapponiensis 234. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-560-1. ISSN 0788-7604.

Myynti: Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/SV