Hallintotieteiden maisteri Virpi Tökkäri tarkastelee hallintotieteen väitöstutkimuksessaan erään julkisen alan työyhteisön jäsenten kokemuksia työpaikkansa epäselvistä, ihmetystä herättävistä asioista. Hän selvittää, mitä asioita työyhteisössä koetaan käsittämättömiksi ja miten näitä ihmettelyn kohteita pyritään selittämään ja ymmärtämään. Lisäksi hän tutkii, miten kokemukset käsittämättömistä asioista rakentavat työyhteisön sosiaalisia suhteita ja johtajuutta.

Kyseessä on ensimmäinen väitöstutkimus, jonka lähtökohtana on Lapin yliopistossa vuonna 2005 alkanut soveltavan psykologian oppiaine. Tätä erityisesti johtamisen psykologiaan keskittyvää ainetta opetetaan Suomessa vain Lapin yliopistossa.

– Monella työpaikalla on tuttu tilanne, että työyhteisön jäsenet ihmettelevät organisaation toimintaa ja puntaroivat yksin tai yhdessä tuntemuksiaan epäselviksi ja hämäriksi kokemistaan asioista. Siihen, mistä tällaiset käsittämättömyyden kokemukset kumpuavat, ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta selvää on, että ne vaikuttavat työyhteisön toimintaan ja vuorovaikutukseen, Tökkäri toteaa.

Tutkimuksen mukaan käsittämättömien asioiden pohdinta ja selittäminen rakentavat työyhteisöä omanlaisekseen.

– Ihmettelemällä pyritään luomaan mielekkyyttä muutoin käsittämättömiksi koettuihin asioihin ja toisaalta alleviivaamaan sitä, mikä ei ole mielekästä. Lisäksi ihmettelyn avulla voidaan tuoda esille aiheita, josta halutaan kertoa oma mielipide, tai pyrkiä oikeuttamaan omia näkemyksiä tietyistä asioista, Tökkäri sanoo.

– Ihmettely tuokin esille organisaation kehittämisen kohteita ja toisaalta antaa mahdollisuuden katsoa asioita näkökulmista, jotka muuten voivat jäädä huomiotta. Toisaalta käsittämättömiä asioita saatetaan vain sietää ja rajata ne työyhteisön marginaaliin, tutkija lisää.

Tutkitussa työyhteisössä koettiin käsittämättömiksi varsin laajoja ja työyhteisöllisesti olennaisia aiheita. Toistuvasti pohdittiin, kohdellaanko työyhteisön jäseniä oikeudenmukaisesti, kenen on velvollisuus ja vastuu, miten yhteisössä tulee käyttäytyä, mitä on erilaisten muutostilanteiden takana, miksi työyhteisössä ollaan hiljaa ja kehen voi luottaa.

– Samat toistuvat kysymykset muodostavat eräänlaisen kehän, joka ohjaa sitä, miten työyhteisön jäsenen tulee tai kannattaa suhtautua outoihin asioihin. Lisäksi työyhteisöön rakentui erilaisia tyypillisiä henkilöhahmoja ja sosiaalisia ryhmiä, joihin ihmiset suhteuttavat itsensä ja muut. Näin työyhteisöön muodostuu useita leirejä, tutkija kertoo.

– Lisäksi tutkitussa organisaatiossa työyhteisön jäsenet määrittelivät erilaisten vastinparien avulla suhteitaan työyhteisönsä sosiaalisiin ryhmiin ja käsittämättömiksi koettuihin aiheisiin. Vastinpareissa ilmenivät muun muassa järkevyyden ja järjettömyyden, osallistumisen ja eristäytymisen sekä sallivuuden ja kontrolloinnin näkökulmat, Tökkäri sanoo.

Samojen kysymysten toistuva pohdinta ja työyhteisön hahmottaminen erilaisten vastinparien ja henkilöhahmojen kautta rakentaa koko työyhteisöön monitulkintaisuutta ja keskenään ristiriitaisia kokemuksia.

– Menestyvän organisaation kannalta on keskeistä, miten hyvin työyhteisö sietää monitulkintaisuutta ja näkemysten moninaisuutta, sillä ihmisten kokemuksia on mahdotonta hallita tai määritellä esimerkiksi johtamisen kautta, Tökkäri arvioi.

Tutkimuksessa organisaatiota ja sen rakentumista tarkastellaan ihmisten kokemuksina. Tätä näkökulmaa on hyödynnetty vähän organisaatioiden tutkimuksessa, vaikka se, kuinka ihmiset kokevat, tulkitsevat ja ymmärtävät työyhteisönsä, vaikuttaa moniin työyhteisöllisiin tekijöihin, kuten konfliktien kehittymiseen, tunteiden osoittamiseen ja viestintäilmapiiriin. Tutkimalla ihmisten kokemuksia ja tulkintoja työyhteisöstä voidaankin toimintaa suunnitella ja toteuttaa työyhteisön eri osapuolille mielekkäillä tavoilla.

Tutkimuksen empiirisenä aineistona ovat kyseisen työyhteisön jäseniltä kerätyt narratiiviset haastattelut, jotka kattavat lähes kaikki työyhteisön jäsenet ja siten sisältävät erilaisissa sosiaalisissa ja hierarkkisissa asemissa toimivien henkilöiden näkökulmat työyhteisöön. Analyysin menetelmänä on tarina-fragmentti-analyysi, jonka avulla haastatteluista hahmotettiin yhteisön jäsenille yhteisiä jaettuja tarinoita, yksilöiden kertomia uniikkeja tarinoita sekä pirstaleista kerrontaa eli fragmentteja.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Hallintotieteiden maisteri Virpi Tökkärin väitöskirja Käsittämätöntä! Mielekkyyden luomisen keinot ja funktiot työyhteisön kertomuksissa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 11. toukokuuta 2012 klo 12 Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Leena Paasivaara Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Juha Perttula Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Virpi Tökkäri (s. 1967 Rovaniemellä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan lukiosta 1986. Hän on valmistunut hallintotieteiden, erityisesti johtamisen psykologian maisteriksi Lapin yliopistosta 2008.

Tökkäri on työskennellyt Lapin yliopistossa yliopisto-opettajana vuodesta 2009 lähtien, parhaillaan hän työskentelee soveltavan psykologian yliopisto-opettajana. Hänen keskeisimpiin tutkimusintresseihinsä kuuluvat kokemukset organisaatioista, johtamisen psykologia sekä laadulliset tutkimusmenetelmät.

Lisätietoja:
Virpi Tökkäri, p. 040 484 4186, virpi.tokkari(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 0400 695 418

Julkaisun tiedot:
Virpi Tökkäri: Käsittämätöntä! Mielekkyyden luomisen keinot ja funktiot työyhteisön kertomuksissa. Acta Universitatis Lapponiensis 227. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-537-3. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup  

Tiedote / Lapin yliopisto / Viestintä / Sari Väyrynen