Yhteisöt ja muuttuva työ
 
Eliisa_Leskisenoja_web.jpg

Väitös: Hyvinvointi ja kouluilo kulkevat käsi kädessä

27.9.2016

Kouluilo rakentuu hyvinvoinnin elementeistä. KM Eliisa Leskisenojan tuore väitöstutkimus osoittaa, että positiivisella kasvatuksella luokkatoiminnassa on myönteisiä vaikutuksia oppilaiden kokemaan kouluiloon ja koulutyön mielekkyyteen. Opettaja on avainasemassa hyvinvoinnin lisäämisessä ja myönteisen ilmapiirin luomisessa luokkayhteisöön.

Kouluviihtyvyys on Suomessa globaalisti mitattuna huolestuttavan alhaista tasoa. Myös oppilaidemme osaamistasossa on kansainvälisten vertailututkimusten mukaan tapahtunut selkeää laskua. Eliisa Leskisenoja osoittaa väitöksessään, että oppilaiden kouluiloa on mahdollista edistää hyvin yksinkertaisilla ja helposti toteutettavilla keinoilla.

Leskisenoja tutki väitöstyössään positiivisen psykologian perustajan, Martin Seligmanin, hyvinvointiteorian soveltamista koululuokkaan ja sen vaikutusta oppilaiden kouluiloon. Hän toteutti tutkimuksensa tutkivana opettajana kuudesluokkalaisten oppilaidensa parissa Sodankylässä lukuvuonna 2013–2014. Myös oppilaiden vanhemmat olivat osallistettuna lastensa kouluilon tukemiseen osana tutkimusta.

Leskisenojan monimenetelmäinen toimintatutkimus osoitti, että sisällyttämällä Seligmanin hyvinvointiteoriaan pohjautuvia teemoja ja menetelmiä osaksi koulutyötä on mahdollista sekä tarjota oppilaille kiinnostavia ja merkityksellisiä oppisisältöjä että edistää heidän kouluun liittyviä myönteisiä tunteitaan huomattavalla tavalla.

Myös vanhemmat voivat monin tavoin tukea lastensa kouluiloa. Merkityksellisten ihmissuhteiden asema kouluilon ja koulunkäynnin mielekkyyden ydinlähteenä on Leskisenojan mukaan ensisijainen. Niihin pitäisi koulussa panostaa paljon nykyistä enemmän.


Opettajilla avaimet kouluilon lisäämiseen


Eliisa Leskisenojan mukaan opettaja on oppilaiden kouluilon ja -viihtyvyyden lisäämisessä avainasemassa:

– Opettaja voi tukea oppilaiden kouluiloa yksinkertaisilla asioilla. Kyse on ennemminkin arvovalinnoista kuin resursseista, hän sanoo.

Leskisenojan mukaan jo pelkästään opettajan hymyilemisellä on huomattava vaikutus oppilaisiin. Asiat, jotka tekevät opettaja-oppilassuhteesta oppilaalle merkityksellisen, ovat siis varsin pieniä ja helposti toteutettavissa.

Positiivisella koulunkäynnillä ei Leskisenojan mukaan tarkoiteta alhaista vaatimustasoa tai sitä, että koulupäivissä olisi tilaa ainoastaan myönteisille tuntemuksille. Niihin kuuluvat yhtä lailla myös ponnistelu, haasteet, vastoinkäymiset ja pettymykset. Opettaja voi kuitenkin suunnitella koulupäivistä innostavia ja hauskoja käyttämällä vaihtelevia, kekseliäitä ja ajanmukaisia opetusmenetelmiä sekä yhteisöllisiä ja toiminnallisia työtapoja. Opettajan tehtävä on myös varmistaa, että jokainen luokan oppilas on löytänyt turvallisen paikkansa luokkayhteisössä.

– Koulu on onnistunut tehtävässään silloin, kun oppilaille on muodostunut kestävä näkemys koulutyön mielekkyydestä ja oppimisen innostavuudesta, Leskisenoja toteaa.


Välittävä opettajuus ja hyvinvointitaidot osaksi koulutyötä


Koulunkäynnin mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä lisää Eliisa Leskisenojan mukaan hyvinvointitaitojen, kuten mm. omien luonteenvahvuuksien hyödyntämisen, myönteisen ajattelun, sinnikkyyden ja kiitollisuuden, opettaminen.

– On hyvin tärkeää, että koulussa käytetään aikaa lasten tunne- ja yhteistyötaitojen vahvistamiseen ja että toisten huomioimista, kunnioittamista ja empatian osoittamista harjoitellaan systemaattisesti päivittäisessä koulutyössä, Leskisenoja sanoo.

Suomalaisen koulun ongelmana on pidetty etäistä suhdetta opettajan ja oppilaiden välillä. Opettaja-oppilassuhteen laatu määrittää kuitenkin pitkälti sitä, miten oppilaat suhtautuvat kouluun ja koulutyöhön.

– Positiivinen opettaja, joka aidosti välittää omista oppilaistaan ja osoittaa sen heille päivittäin, edistää jo omalla olemuksellaan oppilaidensa myönteisyyttä ja kouluiloa, Leskisenoja kertoo.

Leskisenojan mukaan opettajia tulisi kannustaa välittävän opettajuuden ja pedagogisen rakkauden näkyväksi tekemiseen. Positiivisen kasvatuksen ja välittävän opettajuuden tulisi hänen mukaansa olla olennainen osa uusien opettajien opetusohjelmaa ja siten muodostua vankaksi perustaksi heidän ammatilliselle osaamiselleen.


Tietoja väitöstilaisuudesta:

Kasvatustieteen maisteri Eliisa Leskisenojan väitöskirja Vuosi koulua, vuosi iloa – PERMA-teoriaan pohjautuvat luokka-käytänteet kouluilon edistäjinä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 30.9.2016 kello 12, Fellman-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Sahlberg, Harvard Graduate School of Educationista ja kustoksena apulaisprofessori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta. Tervetuloa!


Tietoja väittelijästä:

Eliisa Leskisenoja (synt. 27.6.1972, Raumalla) on kirjoittanut ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna 1991. Hän on valmistunut luokanopettajaksi ja kasvatustieteen maisteriksi Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 1997 sekä Montessori-ohjaajaksi Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksesta vuonna 2006.

Leskisenoja on työskennellyt luokanopettajana Espoossa vuosina 1997–2000, Ulvilassa vuosina 2000–2011 ja Sodankylässä vuodesta 2011 asti. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla ja työskentelee tohtorikoulutettavana ja nuorempana tutkijana Yhteisöt ja muuttuva työ -tohtoriohjelmassa, Lapin yliopistossa.


Lisätietoja:

Eliisa Leskisenoja
eleskise (at) ulapland.fi
p. 0400 568126

Väitöskirjojen myynti mm. verkkokauppa Juvenes. Tiedustelut ja lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi


Julkaisun tiedot:

Eliisa Leskisenoja: Vuosi koulua, vuosi iloa – PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Acta Universitatis Lapponiensis 330. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2016. ISBN 978-952-484-914-2. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 198. ISBN 978-952-484-915-9. ISSN 1796-6310.

LaY/Viestintä/RJ

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK