M.A. Gustav Pétursson tarkastelee väitöstutkimuksessaan Islannin ja Yhdysvaltojen puolustussuhteen keskeisiä piirteitä. Tutkimus osoittaa, että kansainvälisessä järjestelmässä epäsymmetristen valtasuhteiden luonnehtimiin puolustussuhteisiin vaikuttavat turvallisuusympäristön muutosten lisäksi taloudelliset tekijät sekä kansakunnan puolustuspolitiikasta vastaavien päättäjien näkemykset.
Vuoden 2014 Krimin kriisi aiheutti Venäjän ja länsimaiden suhteen kiristymisen ja lisäsi samalla Islannin strategista merkitystä osana kansainvälistä järjestelmää. Islannilla onkin väistämättä merkittävä rooli, mikäli NATO tai Yhdysvallat laatii tulevaisuudessa sotilaallisia suunnitelmia Pohjois-Atlantin alueelle.
Pétursson tarkastelee tutkimuksessaan Islannin ja Yhdysvaltojen puolustussuhdetta kolmen kokonaisuuden kautta. Nämä ovat Yhdysvaltojen asevoimien puolustustoiminnot Keflavíkin tukikohdassa, Yhdysvaltojen ja Islannin vuosina 2005 ja 2006 käymien taakanjakoa koskevien – ja lopulta epäonnistuneiden – neuvottelujen kulku sekä Islannin hallitusten sopeutuminen Keflavíkin tukikohdan sulkemiseen 2006-2013.
Puolustussuhteeseen vaikuttavat tekijät
Puolustussuhteen ymmärtämiseksi on keskeistä ottaa tarkasteluun mukaan perinteisten, valtiokeskeisten kansainvälisten suhteiden teorioiden rinnalle myös muita teoreettisia näkökulmia.
– Teoriat, jotka huomioivat taloudelliset tekijät ja keskeisten päättäjien näkemykset, ovat äärimmäisen tärkeitä, kun tarkastellaan päätöksentekoa epäsymmetristen valtasuhteiden luonnehtimissa puolustussuhteissa, Pétursson täsmentää.
Islanti on pieni valtio, jolla ei ole omia puolustusvoimia. Itsenäistyttyään Tanskasta 1944 Islanti solmi tiiviin puolustussuhteen Yhdysvaltojen kanssa. Vuonna 1951 valtiot allekirjoittivat kahdenvälisen puolustussopimuksen, johon sisältyi Yhdysvaltojen tukikohdan perustaminen Keflavíkiin. Kun taakanjakoa koskevat neuvottelut epäonnistuivat, Yhdysvaltojen hallitus päätti yksipuolisesti syksyllä 2006 sulkea Keflavíkin tukikohdan ja siirtää kaikki puolustustoiminnot Islannin hallitukselle.
Péturssonin tutkimus osoittaa, että muodostaaksemme kokonaisvaltaisen käsityksen Islannin ja Yhdysvaltojen puolustussuhteesta tarkastelua on laajennettava neorealismin ja institutionalismin valtiokeskeisten lähestymistapojen tuolle puolen – ja sisällytettävä siihen vaihtoehtoisia teorioita, joiden avulla voidaan selittää keskeisten yksittäisten toimijoiden motiiveja osana päätöksentekoprosessissa.
Tietoa väitöstilaisuudesta
M.A. Gustav Péturssonin väitöskirja The Defence Relationship of Iceland and the United States and the Closure of Keflavík base tarkastetaan Lapin yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 12.9.2020 klo 12.
Vastaväittäjänä toimii Professori Magnus Petersson Norjan puolustuksen tutkimuksen instituutista (The Norwegian Institute for Defence Studies). Kustoksena toimii Professori (Emeritus) Lassi Heininen Lapin yliopistosta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteyden välityksellä osoitteessa https://connect.eoppimispalvelut/vaitos/
Tietoa väittelijästä
Gustav Pétursson on valmistunut maisteriksi (Master of Arts) kansainvälisten suhteiden oppiaineesta University of Iceland -yliopistosta, jonka Politiikkatieteiden tiedekunnassa hän on myös toiminut luennoitsijana ja tuntiopettajana. Vuonna 2017 Pétursson työskenteli NATOn päämajassa Brysselissä Islannin kansallisena asiantuntijana (Voluntary National Contribution) NATOn kansainvälisessä sihteeristössä (NATO International Staff).
Lisätietoja
Gustav Pétursson
gustavpetursson(at)gmail.com
Julkaisun tiedot
Gustav Pétursson: The defence relationship of Iceland and the United States and the closure of Keflavík base. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 285. University of Lapland Printing Centre, Rovaniemi 2020. ISBN 978-952-337-222-1. ISSN 1796-6310.
Sähköisen julkaisun pysyvä linkki: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-222-1