Pauliina Jääskeläinen. Kuva: Ville Rinne

Väitöstutkimuksessa käänteisyyttä käsitellään sen eri tasoilla: maailmanymmärryksenä, tutkimusmetodologiana, teoriana ja käytännön kehittämismenetelmänä organisaatioissa.

– Kun ymmärrämme kehon liikkeet käänteisyyden kautta, tulemme tietoiseksi liikkeidemme yhteydestä tunteisiimme, ajatustottumuksiimme sekä tuntemuksiimme. Vuorovaikutuksen näkökulmasta liikkeiden käänteisyys tarkoittaa, että olemme jatkuvassa sanattomassa ja suurilta osilta tiedostamattomassakin vuoropuhelussa toistemme kanssa kehon liikkeiden kautta, Jääskeläinen kuvailee.

– Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jo ennen kuin ehdimme analysoida, mitä tapahtuu, kehomme on jo reagoinut toisten liikkeisiin. Toisin sanoen muiden näkyvät liikkeet herättävät meissä välitöntä kehollista vastetta eli tunteiden ja sisäisten aistimusten liikettä. Käänteisesti ajateltuna, tulemme ilmaisseeksi liikkeidemme välityksellä tunteitamme, sekä yksilöllistä tapaamme reagoida erilaisiin tilanteisiin.

Tutkimusmetodologiana Jääskeläinen tarkastelee kehon liikkeiden käänteisyyttä kehittämänsä "Reach-searching"-käsitteen kautta. Se piirtää kuvaa tutkijasta ennen kaikkea liikkuvana kehona suhteessa tutkimuskohteeseensa.

– Tutkija on siten osa tutkimustaan, ikään kuin kääntöpuoli tutkimusilmiölleen. Hän vaikuttaa liikkeineen, valintoineen sekä toimineen tutkimukseen samalla, kun tutkimusaihe, tutkimusympäristö, kollegat ja muut aineelliset ja aineettomat tekijät vaikuttavat liikkeineen tutkijaan.

Jääskeläisen mukaan tutkimuksen tulos tai tuotos – tässä tapauksessa väitöskirja – on syntynyt näiden tekijöiden yhteisen, vastavuoroisen ja yhtäaikaisen liikkeen kautta.

Jääskeläisen väitöstutkimus haastaa osaltaan edelleen vallalla olevaa käsitystä tutkimuksesta jonain tutkijan ulkopuolisena, ainoastaan järkeilyyn tai mittaamiseen perustuvana toimintana. Tutkijan ja tutkimuksen suhteen pohdiskelu kehon liikkeiden käänteisyyden kautta antaa mahdollisuuden tarkastella kehollisuutta organisaatioiden vuorovaikutussuhteissa yhtäaikaisen vastavuoroisuuden ja yhteenkietoutumisen näkökulmista.

Kehotietoisuus auttaa herättelemään vastuuntuntoa toisista ja yhteisöstä

Tutkimuksen mukaan ihmisten yksilöllisten liikkumistapojen tarkastelu tanssi-liiketerapian menetelmin edesauttaa yksilöllisen erilaisuuden hahmottamisessa sekä arvostamisessa yli identiteettiryhmärajojen. Jääskeläisen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ohjaamissa kehollisissa työhyvinvointiohjauksissa ja johtamisvalmennuksissa tämä kävi ilmi esimerkiksi siinä, kuinka erilaisia reaktioita keholliset menetelmät herättivät. Ne auttoivat huomaamaan yksilöllisiä tapoja suhtautua kehollisuuteen sekä omaan työhön, erityisesti työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin ja johtamiseen.

– Työyhteisöiden näkökulmasta liikkeiden kautta tuotetun tiedon huomioiminen lisää mahdollisuuksia ymmärtää organisaatioiden ja laajempien yhteiskunnallisten yhteisöjen toimintaa henkilökohtaisena ja kokemuksellisena sekä kehojen liikkeiden vuoropuhelun tuottamina.

Kehon liikkeiden havainnointi ja sen myötä lisääntyvä kehotietoisuus ovat avainasemassa, kun halutaan oppia lisää organisaatioiden ja muiden yhteiskunnallisten yhteisöjen toiminnasta sekä yksilöllisistä tavoista olla osa organisaatiota tai kun olemassa olevia rakenteita ja toimintatapoja halutaan kyseenalaistaa ja kehittää. Kehon liikkeiden käänteisyyden ymmärrys voi parhaimmillaan herätellä vastuuntuntoa oman toiminnan tiedostamattomistakin vaikutuksista toisiin ihmisiin ja laajemmin yhteiskuntaan.

– Samanaikaisesti se auttaa ymmärtämään konkreettisella, kehollisella tasolla sitä, kuinka yhteiskunnan ilmiöt liikuttelevat ja muokkaavat meidän tapojamme liikkua, toimia, osallistua, ajatella ja tuntea, Jääskeläinen sanoo.

Tietoa väitöstilaisuudesta

HTM Pauliina Jääskeläisen väitöskirja The Reversibility of Body Movements in Reach-searching Organisational Relations tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 1. joulukuuta klo 12 alkaen luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Mar Pérezts Emlyon Business Schoolista ja kustoksena professori Susan Meriläinen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland2/

Tietoa väittelijästä

Pauliina Jääskeläinen valmistui tanssinopettajaksi Oulun konservatoriosta vuonna 2001, minkä jälkeen hän työskenteli vuosia päätoimisesti tanssinopettajana. Vuosina 2011–2017 hän opiskeli johtamisen psykologiaa Lapin yliopistossa sekä tanssi-liiketerapiaa Taideyliopistossa valmistuen vuonna 2016 tanssi-liiketerapeutiksi ja 2017 hallintotieteiden maisteriksi.

Tohtoriopinnot Jääskeläinen suoritti Lapin yliopiston Yhteisöt ja muuttuva työ -tohtoriohjelmassa. Hänelle myönnettiin vuoden apuraha tutkimuksen tekemiseen Suomen kulttuurirahaston Lapin rahastosta, ja neljän vuoden ajan hän sai työskennellä tohtorikoulutettavana Lapin yliopiston tutkijakoulussa. Tutkimuksen loppuvaiheessa Jääskeläiselle myönnettiin Esko Riepulan apuraha väitöskirjan viimeistelyyn.

Tällä hetkellä Pauliina Jääskeläinen työskentelee tutkijana Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kolmivuotisessa AECED (Transforming Education for Democracy through Aesthetic and Embodied Learning, Responsive Pedagogies and Democracy-as-becoming) -hankkeessa, jonka rahoittajana toimii Horisontti Eurooppa. Hankkeessa tutkitaan kehollisia ja esteettisiä menetelmiä kasvatuksen ja koulutuksen demokratian tukemisessa.

Lisätietoja

Pauliina Jääskeläinen, pauliina.jaaskelainen(at)ulapland.fi, p. +358 40 592 4617

Tietoa julkaisusta

Pauliina Jääskeläinen: The reversibility of body movements in reach-searching organisational relations. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 366, ISBN 978-952-337-396-9, ISSN 1796-6310. Lapin yliopisto 2023, Rovaniemi.

Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-396-9