Avo- ja avioerot ovat nykyään yleisiä. Melko usein syynä intiimin suhteen päättymiseen ja perheen hajoamiseen on puolison rinnakkaissuhde.

Filosofian ja kasvatustieteiden maisteri Anneli Kimpimäki tarkastelee väitöstutkimuksessaan prosessia, joka käynnistyy puolison rinnakkaissuhteen paljastumisesta ja yllättäen tulleesta erosta. Tutkimus keskittyy eroamaan joutuvien, perheen äkillisen hajoamisen kokeneiden henkilöiden näkökulmaan ja heidän kertomuksiinsa.

Tutkimuksessa kuvataan rinnakkaissuhteen paljastumista edeltävää aikaa, rinnakkaissuhteen paljastumista ja eroa sekä eron jälkeistä aikaa. Pääosalla tutkimukseen osallistuneista henkilöistä puolison rinnakkaissuhde oli alkanut työ- tai opiskelupaikalla ja se oli kestänyt yli 8 kuukautta ennen suhteen paljastumista.

– Taustalla voidaan nähdä se, että yhteiskunta asettaa ihmisille suurempia vaatimuksia ja työpaikoilla vietetään enemmän aikaa, jolloin intiimiyden rajat saattavat hämärtyä, Kimpimäki arvioi.

Tutkimuksen mukaan puolison rinnakkaissuhteen paljastuminen ja sitä seuraava yllättävä eroilmoitus on katastrofaalinen tapahtuma, jossa ihminen menettää ainutlaatuisen ja korvaamattoman ydinperheensä.

– Läheisistä, luotettavista ihmisistä koostuvan rakennelman murtuminen rikkoo koko elämän. Käsitys intiimistä suhteesta muuttuu hetkessä, kun puoliso osoittautuu epäluotettavaksi. Fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen turva katoaa, Kimpimäki kuvaa.

Puolison eroilmoitusta seuraa aluksi shokkivaihe, jonka jälkeen alkaa vuosia kestävä monivaiheinen suru- ja sopeutumisprosessi.

– Kaaosmaisina esiintyvien tunteiden käsittelyä auttavat muun muassa puhuminen läheisten ihmisten ja ammattiauttajien kanssa sekä liikunta. Myös vanhemmuus vahvistaa psyykkisiä voimavaroja, Kimpimäki sanoo.

Tunteiden käsittelyä sen sijaan hidastaa kanssakäyminen entisen puolison kanssa. Entinen puoliso rakentaa uutta elämää toisen kanssa samaan aikaan kun eroamaan joutuvan elämä menee palasiksi. Entisen puolison merkitys pienenee ajan myötä, mutta ei näyttäisi tutkimuksen mukaan poistuvan kokonaan.

Toipuminen perheen hajoamisesta ei ole itsestään selvää eikä sopeutumiseen tarvittavan ajan pituutta voi määrittää yksiselitteisesti, sillä sopeutuminen on fyysisesti ja psyykkisesti vaativaa.

– Entisen puolison teot ennen rinnakkaissuhteen paljastumista ja sen jälkeen murskaavat itsetuntoa. Ihmisen intimiteetti haavoittuu syvästi, ja ihmisen on rakennettava itselleen uusi identiteetti, kun oma identiteetti muuttuu sekä omissa että toisten silmissä.

– Suurin osa eron kokeneista saavuttaa kuitenkin jonkinlaisen onnellisuuden tason eron jälkeen, yksilöllisesti vaihtelevan ajan kuluttua. He hyväksyvät tapahtuneen ja oppivat elämään asian kanssa, vaikka heidän voimavaransa ovat rajalliset ja ajoittain he kaipaavat aikaa, jolloin ydinperhe oli vielä olemassa, tutkija toteaa.

Kimpimäki tarkastelee tutkimuksessaan myös eronneiden edellytyksiä uuteen intiimiin suhteeseen. Tutkimuksessa tulee ilmi neljä erilaista suhtautumistapaa uuteen suhteeseen: siihen suhtaudutaan pääosin joko torjuvasti, varautuneesti tai tunnustellen. Harva mahdollistaa uuden intiimin suhteen uudelleen avioitumalla.

– Tämä kuvastaa sitä, että loukatuksi tulleen ihmisen on yleisesti vaikea uskoa uuden intiimin suhteen kestävyyteen ja luotettavuuteen. Lisäksi näyttää siltä, että uusi kumppani ei nopeuta erosta toipumista eikä välttämättä muuta elämää paremmaksi, Kimpimäki toteaa.

Tutkimus pyrkii auttamaan, ymmärtämään ja tukemaan erokriisin kohdanneita ihmisiä. Kimpimäen mukaan äkillistä eroa läpikäyvä henkilö tarvitsisi lähipiirin tuen ohella yhteiskunnan tukitoimia, kuten välitöntä kriisiapua.

– Eroamaan joutuvien tukeminen on tärkeää sekä heidän itsensä, heidän lastensa ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Mitä nopeammin ihminen saa elämänhallintansa takaisin, sitä paremmin hän selviytyy arjen velvoitteista ja kykenee tukemaan myös lapsiaan heidän eroprosessissaan, Kimpimäki sanoo.

Tutkimuksen aineisto koostuu 18 henkilön haastatteluista. He ovat perheellisiä, yli 30-vuotiaita henkilöitä ympäri Suomea, ja he ovat kokeneet eron puolison rinnakkaissuhteen takia. Haastatelluista 16 on naisia ja kaksi miehiä. Yhteiselämä entisen puolison kanssa kesti kahdella kolmasosalla haastatelluista yli 10 vuotta eli kyse on pitkistä liitoista. Aineisto on analysoitu narratiivisen analyysin keinoin.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Filosofian ja kasvatustieteiden maisteri Anneli Kimpimäen väitöskirja Puolison rinnakkaissuhteen paljastuminen, äkillinen ero ja intimiteettiloukkaus – Narratiivinen tutkimus intiimin suhteen päättymisestä tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 26. lokakuuta 2012 klo 12 Castrén-salissa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Anneli Kimpimäki (s. 1967 Tampereella) on kirjoittanut ylioppilaaksi tamperelaisesta Messukylän lukiosta vuonna 1986. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan hydrobiologia ja limnologia Jyväskylän yliopistosta 1996 ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000.

Työurallaan Kimpimäki on toiminut muun muassa tuntiopettajana ja biologian lehtorina Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ja opettajankoulutuslaitoksella vuosina 1992 ja 1996 sekä luokanopettajana Kittilän kunnassa vuosina 2000–2011. Vuodesta 2011 lähtien hän on työskennellyt yhtenäiskoulun aine- ja luokanopettajana Ylöjärven kaupungissa.

Lisätietoja:
Anneli Kimpimäki, p. 0400 234 732, annelikimpimaki (at) gmail.com
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus (at )ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Anneli Kimpimäki: Puolison rinnakkaissuhteen paljastuminen, äkillinen ero ja intimiteettiloukkaus – Narratiivinen tutkimus intiimin suhteen päättymisestä. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. Acta Universitatis Lapponiensis 240. ISBN 978-952-484-573-1. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä / Sari Väyrynen