• Weboodi
  • Outlook
  • Finna
  • Tenttis
  • Optima
  • Moodle
Uutiset 2011
5.10.2011

Väitös: Kilpailijayhteistyö vahvisti metsäteollisuuden asemaa Suomessa

Metsäyhtiöiden yhteistoiminta ja kilpailijayhteistyö pitivät yllä Suomen metsäsektorin liiketoimintaa 1900-luvulla. Kilpailijoiden yhteistyöstä hyötyi myös koko suomalainen yhteiskunta, ilmenee Rauno Ruskon väitöstutkimuksessa.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Rauno Rusko tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomen metsäteollisuusyritysten yhteistyötä sekä yhteistyön merkitystä ja vaikutuksia toimialan menestymiseen viime vuosisadan aikana. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat monitahoinen kilpailijayhteistyö (engl. multifaceted coopetition) sekä toteutuneen yhteistyön arvonmuodostuslogiikat.

Tutkimuksen mukaan metsäyhtiöiden yhteistoiminta ja kilpailijayhteistyö ovat pitäneet yllä Suomen metsäsektorin kestävää liiketoimintaa.

– Vaikka yhtiöiden välillä on ollut voimakasta kilpailua, on toiminnassa ollut mukana myös yhteistyön elementtejä, esimerkiksi myyntiyhdistyksiä ja yhtiöiden välisiä strategisia siirtoja, Rusko toteaa.

Tutkimuksessa muodostetun kilpailijayhteistyöhön perustuvan analyysikehikon avulla on havaittavissa, että vuosisadan aikana yhteistyön painotuksissa on ollut eroja.

– Strategisten siirtojen, kuten fuusioiden ja liiketoimintayksiköiden perustamisten, osalta yhteistyö painottui aluksi enemmän toimitusketjun alkuun, esimerkiksi raaka-aineiden hankintaan ja tuotantoon. Myöhemmin painopiste siirtyi toimitusketjussa edemmäksi, erityisesti paperin ja selluloosan tuotantoon ja tuotekehittelyyn. Vuosisadan loppua kohden yhteistyö väheni ja yhtiöiden strategiset siirrot keskittyivät yhä enemmän oman kilpailuaseman vahvistamiseen, Rusko arvioi.

Organisoituneen yhteistyön, kuten vientiyhdistysten ja työ- ja raakapuumarkkinoiden neuvottelumekanismien, tasolla yhteistyö on edennyt metsäsektorilla toiseen suuntaan: toimitusketjun loppuosasta alkupään suuntaan.

– Finnpap, Converta ja muut suomalaisten metsäteollisuuden tuotteiden vienninedistämiseen keskittyneet vientiyhdistykset tekivät organisoitunutta yhteistyötä jo hyvin varhain myynnissä ja markkinoinnissa. Toisen maailmansodan jälkeen organisoitunutta yhteistyötä ja neuvottelujärjestelmiä muodostui lähinnä metsäsektorin raaka-aine- ja työmarkkinoille, tutkija kertoo.

Vientiyhdistysten kautta tehtävä yhteistyö rajoittaa vapaata kansainvälistä kilpailua ja on siten vastoin nykyistä kilpailulainsäädäntöä. Vientiyhdistykset joutuivatkin kansainvälisten ja myöhemmin kotimaistenkin kilpailuviranomaisten erityistarkasteluun jo 1980-luvun alussa. Merkittävänä metsäsektorin omistajana Suomen valtio puolusti tuolloin vientiyhdistyksiä, jotka jo silloin näyttäytyivät kansainvälisesti vientikartelleina kilpailulainsäädännön näkökulmasta.

– Perustelut valtion roolille ovat helposti löydettävissä. Vaikka kartellit yleisesti kaventavat yhteiskunnan hyvinvointia kuluttajien ja muiden kilpailijoiden joutuessa maksajiksi, kohdistuivat kyseiset kartellit ulkomaan markkinoille: tuolloin menettäjinä olivat ulkomaiset asiakkaat ja kilpailijat. Suomalainen yhteiskunta jopa hyötyi kartelleista: valtio merkittävänä omistajana ja verotulojen saajana, yhteiskunta työpaikkoina ja tulovirtoina, Rusko sanoo.

Ruskon mukaan kilpailijoiden välinen yhteistyö onkin osaltaan pitänyt yllä suomalaista metsäsektoria.

– Vaikka aiempiin kilpailijayhteistyön käytäntöihin liittyi lainsäädännön vastaisia toimia – joita valitettavasti on esiintynyt aivan viime vuosiin saakka kotimaisessa raakapuun hankinnassa – on kilpailijoiden välinen yhteistyö pyrkinyt säilyttämään suomalaista metsäsektoria nimenomaan Suomessa. Kun suomalaisten metsäyhtiöiden kilpailu voimistui 1900-luvun loppupuolella, merkitsi se samalla toiminnan siirtämistä entistä enemmän ulkomaille. Tämä kehitys on jatkunut voimakkaana viime päiviin saakka vähentäen metsäsektorin merkitystä Suomessa, Rusko toteaa.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Rauno Ruskon väitöskirja Coopetition in the Finnish forest industry – a case study tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 7. lokakuuta 2011 klo 12 luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on dosentti, KTT Saija Katila Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Susan Meriläinen Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Rauno Rusko (s. 1962 Oulussa) on kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1981. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1986 Oulun yliopistosta ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi vuonna 2001 Lapin yliopistosta.

Työurallaan Rusko on toiminut kansantaloustieteen päätoimisena tuntiopettajana Vaasan korkeakoulussa (nykyisin Vaasan yliopisto) vuosina 1986–1988, yrityshallinnon lehtorina Oulun kauppaoppilaitoksessa 1989–1990 sekä vuodesta 1990 lähtien erilaisissa kansantaloustieteen, yrityshallinnon ja johtamisen opetus- ja tutkimustehtävissä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Tällä hetkellä hän työskentelee johtamisen yliopistonlehtorina. Tutkimuksissaan Rusko on perehtynyt etenkin yritysyhteistyön ja yritysten toimintaympäristön analysointiin metsäteollisuuden, matkailun sekä tieto- ja viestintäteknologian aloilla.

Lisätietoja:
Rauno Rusko, p. 040 484 4204, rauno.rusko(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 / 0400 695 418 (lehdistökappaleet), 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Rauno Rusko: Coopetition in the Finnish forest industry – a case study. Acta Universitatis Lapponiensis 216. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-487-1. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/Sari Väyrynen
Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK