Digitalisaation hallinta on yhteinen haaste kaikille julkishallinnon organisaatioille ja niiden johtajille. Suomalaisten kuntien digitalisaatiokehitys on ollut hidasta, ja sitä on leimannut irrallisuus kuntien strategioista, toimintaprosesseista, hallinnon toimintamalleista ja johtamisesta. Pruikkosen tutkimus valottaa ensimmäistä kertaa, millaisena sosiaalisen median rooli osana kuntajohtamista nähdään ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Kuntajohtajat hyödyntävät somea perinteisten viestintä- ja vuorovaikutustapojen lisänä, pitkälti yksisuuntaisena tiedonvälityskanavana. Some on usein irrallinen muusta kunnan viestintätoiminnasta ja sen käyttö on koordinoimatonta. Kuntaorganisaatioissa ilmenee samanaikaisesti somen potentiaaliin myönteisesti suhtautuvaa ja kehittämishaluista ilmapiiriä sekä ristiriitaisia näkemyksiä sen mahdollisuuksista ja huolta arvaamattomista seurauksista. Samalla kuitenkin toivotaan, että some auttaisi luomaan kuvaa myönteisestä ja ajan hermolla olevasta kunnasta.

Huolellista viestintää omalla persoonalla

Kuntajohtajalla on organisaatiossaan keskeinen rooli myönteisen some-kulttuurin edistämisessä. Kuntalaisten osoittama kannustus voi toimia sysäyksenä johtajan sosiaalisen median käytölle.

– Erityisen tärkeää on, että johtaja kykenee käynnistämään ja ylläpitämään organisaationsa sisällä keskustelua somen roolista ja sen tavoitteista, korostaa Pruikkonen.

Kuntajohtajat tiedostavat, että someen ei sovellu virkamiesmäinen viestintätyyli. He korostavat oman, persoonallisen tyylin tärkeyttä, mutta samalla myös varovaisuutta. Somessa toimijoiden roolit sekä organisaation sisäisen ja ulkoisen viestinnän raja tyypillisesti hämärtyvät. Vastuullinen some-viestintä edellyttääkin huolellisuutta ja monipuolisia viestintävalmiuksia.

– Huolimaton viestintä voi konkretisoitua erilaisina rooliristiriitoina, kuten esimerkiksi kuntajohtajan ja poliittisen johdon tai kuntajohtajan siviili- ja työelämän sekoittumisena, huomauttaa Pruikkonen.

Somelle on ominaista hallitsemattomuus, joka syntyy erilaisten toimintalogiikkojen, algoritmien sekä käyttäjien toiminnan seurauksena. Hallitsemattomuus ilmenee esimerkiksi epäasiallisena puheena, maalitauluksi ottamisena ja verkkokeskusteluiden polarisoitumisena. Hallitsemattomuus jarruttaa somen vuorovaikutteista hyödyntämistä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Some on osa kuntalaisten arkea, mutta paikallishallinto on pitkälti kuntalaisten muodostamien digitaalisten verkostojen ulkopuolella.

Suunnitelmallisuus lisää toiminnan läpinäkyvyyttä

Somen hallitsemattomuutta ei voi kokonaan poistaa, sen kanssa on opittava toimimaan. Jonkinasteista hallintaa voi tavoitella lisäämällä somen edellyttämää viestintäosaamista, kuten perehtymällä virkamiehen somessa toimimista ohjaavaan lainsäädäntöön ja kehittämällä omia käyttötapojaan. Pruikkosen mukaan osaamisen kehittäminen on kuitenkin ollut vaatimatonta.

Aktiivisesti viestivät kuntajohtajat kokevat, että toiminnasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Myönteinen suhtautuminen sosiaaliseen mediaan sekä vuorovaikutukseen kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa kannustaa jatkamaan tilapäisistä hankaluuksista huolimatta.

Sosiaalisen median hyödyntäminen edellyttää ennen kaikkea suunnitelmallisuutta. Johtajalla on hyvä olla henkilökohtainen some-strategia, jossa määritellään mihin some-kanaviin hän osallistuu, millaisilla rooleilla, tavoitteilla ja teemoilla toimii ja millä aikataululla.

– Suunnitelmallinen toiminta parantaa johtajan digitaalisen toiminnan läpinäkyvyyttä ja legitimiteettiä. Parhaimmillaan se voi toimia kuntajohtajalle some-osaamisen kehittämisen kompassina, kertoo Pruikkonen.

Pruikkosen tutkimustulokset antavat eväitä organisaatioiden digitaalisen muutoksen johtamiseen. Digitaalisuuden johtaminen tulisi nähdä kokonaisvaltaisena muutoksen johtamisena, joka on sidottu kontekstiin, inhimillisiin tekijöihin ja siihen institutionaaliseen ympäristöön, jossa sitä toteutetaan.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KM Anu Pruikkosen akateeminen väitöskirja Näennäisen helppoa? Sosiaalinen media kuntajohtamisessa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24. syyskuuta 2021 klo 12 luentosalissa LS3. Vastaväittäjänä toimii professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Jaana Leinonen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Anu Pruikkonen (s. 5.3.1975 Torniossa) kirjoitti ylioppilaaksi Putaan lukiosta ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2001 Lapin yliopistosta. Hän on toiminut työuransa aikana korkeakoulusektorilla useissa eri tehtävissä. Digitaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet läsnä koko työuran ajan. Erityisesti hän on keskittynyt verkko-opetuksen kehittämiseen ja digipedagogiikkaan sekä erilaisten oppimis- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen. Tällä hetkellä hän työskentelee kehittämispäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja:

Anu Pruikkonen
anu.pruikkonen(at)gmail.com
Puh. 040 5135850

Tietoa julkaisusta:

Anu Pruikkonen. Näennäisen helppoa? Sosiaalinen media kuntajohtamisessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 316. ISBN 978-952-337-272-6. ISSN 1796-6310.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-272-6