Yhteiskuntatieteiden maisteri Pälvi Rantala tarkastelee väitöstutkimuksessaan tornionlaaksolaista legendaa ja kylähullua Kalkkimaan pappia. Tutkimuksen mukaan kylähullun kautta heijastetaan sitä, mikä kullekin ajalle on tyypillistä ja sallittua.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pälvi Rantalan väitöstutkimus on mikrohistoriallinen tapaustutkimus ja analyysi kylähulluudesta. Rantala pohtii tutkimuksessaan yhden pohjoissuomalaisen kylähullun ja hänestä puolentoista vuosisadan aikana tuotetun materiaalin avulla, millaisia tulkintoja kylähullusta on tehty eri aikoina ja miksi kylähullua tarvitaan. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus pohjoisesta kylähulluperinteestä.
Tutkimuksen keskushenkilönä on Kalkkimaan papiksi kutsuttu torniolainen kylähullu Pietari Herajärvi. Hän eli vuosina 1830–1885 Alatorniolla, missä hän syntyi aviottomana lapsena ja eli elämänsä kiertolaisena. Hänen kerrotaan muistaneen pappien saarnat sanasta sanaan ja tehneen myös omia pilkkasaarnoja. Lempinimensä hän sai saarnojensa ja kotipaikkansa, Ruottalan kylän Kalkkimaan mukaan. Eniten kuitenkin kerrotaan hänen pilkkarunoistaan: jos jokin asia ei miellyttänyt häntä, hän lateli välittömästi osuvan kriittisen runon. Kalkkimaan pappi pukeutui "saarnapukuun" – kahteen hameeseen, joista toinen oli aseteltu kaulalle viitaksi – ja veti Raamattua narussa perässään.
– Useimmat paikkakuntalaiset tuntevat Kalkkimaan papin nimen, teot ja runot yhä edelleen, ja hän on mukana kaunokirjallisissa teoksissa, musiikissa, kuvataiteessa ja kyläkirjoissa. Kalkkimaan pappia voikin paikallisen tunnettuutensa vuoksi kutsua tornionlaaksolaiseksi legendaksi, Rantala toteaa.
Rantalan väitöstutkimuksessa selviää, että kylähullun kautta heijastetaan sitä, mikä kullekin ajalle on tyypillistä ja sallittua. Kalkkimaan pappikin on saanut edustaa monien aikojen aatteita, mentaliteetteja ja ajattelutapoja.
– Omana aikanaan Kalkkimaan pappi oli kiertolainen, kulkija, avioton lapsi, runoilija ja pilkkasaarnaaja. Kuolemansa jälkeen hänestä muodostui vähitellen köyhien puolustaja, yhteiskuntakriitikko ja viime aikoina poikkeusyksilö, boheemi taiteilija ja yksityisajattelija. Hänen poikkeavuudestaan on tullut jopa ihailtavaa, mikä kertoo omasta ajastamme. Kylähullu muistuttaa oman aikamme ihanneihmistä: yksilöllistä ja erikoista oman tiensä kulkijaa, Rantala kuvailee.
Legendasta kertoessamme kerrommekin oikeastaan itsestämme ja siitä, mikä meille on tärkeää omassa ajassamme, kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme.
– Tällä hetkellä korostuvat luova hulluus ja kekseliäisyys, jonain toisena aikana jokin muu. Legenda pysyy aina ajankohtaisena, mutta syyt legendan säilymiselle vaihtuvat aikaa myöten. Legendojen ajallisen tarkastelun kautta voikin oppia itsestään ja oman aikansa aatteista, Rantala sanoo.
Tutkimus perustuu tutkijan eri lähteistä keräämään materiaaliin: kirjoituksiin, valokuviin, taideteoksiin, tutkimuksiin ja kansanperinteeseen. Varhaisimmat lähteet ovat 1800-luvun puolivälistä, tuoreimmat 2000-luvulta. Tutkimus sijoittuu kulttuurihistorian ja historiallisen sosiologian aloille.
Tietoja väitöstilaisuudesta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Pälvi Rantalan väitöskirja Erilaisia tapoja käyttää kylähullua. Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 23.5.2009 klo 12.00, Fellman-salissa, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii filosofian tohtori Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.
Taustatietoja väittelijästä
Pälvi Rantala on syntynyt Helsingissä 1973. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta Helsingistä vuonna 1992. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineenaan sosiologia Lapin yliopistossa vuonna 2002.
Rantala on työskennellyt Lapin yliopistossa amanuenssina ja apurahatutkijana sekä tutkijana Suomen Akatemian Pohjan tahto -projektissa. Tällä hetkellä hän toimii tohtoritutkijana ESR-rahoitteissa TAIKA – Taide kohtaamisalustana sektorirajat ylittäville kulttuurisille innovaatioille -hankkeessa, jossa tutkitaan mm. taiteen, kulttuurin ja taidelähtöisten menetelmien yhteyttä erityisesti sosiaaliseen, yhteisölliseen ja alueelliseen hyvinvointiin.
Julkaisun myynti:
Väitöskirjan on kustantanut k&h-kustannus, ja kustantajan lisäksi julkaisua voi hankkia Lapin yliopiston Tiede- ja taidekirjakauppa Tilasta [Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi, p. (016) 341 2924, julkaisu(at)ulapland.fi, www.ulapland.fi/julkaisut] sekä hyvin varustelluista kirjakaupoista.
Lisätietoja:
Pälvi Rantala, p. 0440 393 439, palvi.rantala(at)ulapland.fi
Teksti: LaY/Viestintä/Sari Väyrynen