Taide ja muotoilu
Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen ohjaamassa Raja 1918 -elokuvan kuvauksia, taustallaan sotilasasuihin pukeutuneita näyttelijöitä. Kuva: Raimo Paananen.
Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen Raja 1918 -elokuvan kuvauksissa. Kuva: Raimo Paananen.

Väitös: Lauri Törhönen suomalaisena elokuvaohjaajana

20.10.2023

Elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirja on tilinpäätös, jossa kokenut ja ansioitunut elokuvaohjaaja Lauri Törhönen kuvaa, mitä elokuva on ja kuinka elokuva syntyy.

Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen tarkastelee väitöskirjassaan "Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet" suomalaisen pitkän näytelmäelokuvan ohjaajan ammattia, sen historiaa, nykyaikaa ja mahdollista tulevaisuutta.

Elokuva taiteena

Lauri Törhösen mukaan taiteena elokuvaa voi ajatella maalauksen vastakohtana: se herättää ajan eloon ja asettaa teot peräkkäin antamalla merkityksiä ja omien keinojensa avulla poimii ja korostaa tekojen dramaturgista arvoa kokonaisuuden osina. Elokuvalle antaa luonteen mahdollisuus muotoilla aikaa, pilkkoa tai venyttää sitä, kuvata yläkulmasta tai alakulmasta, viedä katsojalle lähikuvia ja erikoislähikuvia, piirtää yksittäistä suuta, kättä tai silmää. Taiteilla on mahdollisuus pysäyttää aika, leikata siitä viipale, mutta vain elokuva voi muotoilla aikaa.

Elokuva, kuuteen klassiseen taiteeseen juureutuva seitsemäs taide, on monen taiteilijan ja osaajan ryhmätyö, jonka työnjohtaja elokuvaohjaaja on. Elokuva on aina taideteos, mutta usein kauppatavara mitä konkreettisimmalla tavalla. Tämä fakta luo elokuvalle sen vaikean dualistisen olemassaolon. Yksi tekee, toinen myy.

Elokuva ei ole teatterin jatke. Se on kolmiulotteinen taidemuoto, jossa aika, objektiivit ja kameran liike luovat tilallisen avaruuden ja jota ohjataan kokonaisvaltaisena prosessina, käyttäen keinoina muun muassa kaluston teknisiä ominaisuuksia sekä mahdollisuutta liikuttaa näyttelijöitä ja kuvaavaa instrumenttia – periaatteessa katsojaa. Elokuvan perusominaisuus on, että kameran voi viedä minne vain ja se voi kuvata mitä vain, mutta sillä ei ole järkeä, tahtoa tai tunteita. Elokuvaohjaajan on ohjattava elokuvaajaa, joka käyttää kameraa tallettamaan esityksen, joka ohjataan kameran eteen. Ja kuvata otos yhä uudelleen, kunnes se onnistuu, jolloin on sen kuvan ensi-ilta. Hyväksytyistä otoista kootaan elokuva. Elokuvaohjaajan pitää olla katsojan edustaja.

Elokuvaohjaus

Väitöskirjassaan Lauri Törhönen kuvaa joukkoa tapahtumia, jotka avaavat lukijalle, mitä elokuvan valmistamisessa voi sattua. Nämä "klipit" on sijoitettu tekstin oheen "orgaanisesti", mutta eivät ole osa tutkimustyötä, vaan "oheislukemisto".

Törhösen mielestä teknisesti väitös osuu juuri nyt ajan saldoviivaan: elokuva on aina ottanut käyttöön uusimman tekniikan ja kehittynyt orgaanisesti. Jos jokaisella nyt käytössä olevaan langattoman laitteeseen on ladattu mahdollisuus sekä tallettaa että esittää pitkän näytelmäelokuvan kokoisia tiedostoja, muutos on tapahtumassa. Elämme sen keskellä ymmärtämättä, että se voi olla murros, joka muuttaa viihdeteollisuuden ja ammattikoulutuksen tarpeen. Törhönen tuo esiin, kuinka elokuvalla, uudessakin tilanteessa, on kielioppi.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Lauri Törhösen väitöskirja Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa maanantaina 30. lokakuuta 2023 klo 12 alkaen Fellman-salissa (luentosali C147, Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Esa Saarinen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Tilaisuutta voi seurata etänä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/
Yleisiä ohjeita väitöstilaisuuksiin osallistumisesta ja väitöstilaisuuden kulusta

Tietoa väittelijästä

Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976. Hän on toiminut elokuvakerronnan professorina ja Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen osaston dekaanina 1995–2006. Hän on saanut valtion viisivuotisen taitelija-apurahan 2010–2014 sekä useita elokuvataiteen valtionpalkintoja ja muita elokuvapalkintoja. Lauri Törhönen on ohjannut 12 pitkää näytelmäelokuvaa, esimerkiksi Vares – Pimeyden tango (2012), Vares – Uhkapelimerkki (2012), Hylätyt talo, autiot pihat (2000), sekä 10 pitkää televisionäytelmäelokuvaa.

Lisätietoa:

Lauri Törhönen
lauritorhonen (at) gmail.com
P. 0400 400 690

Tietoa julkaisusta

Lauri Törhönen (2023): Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 364. Rovaniemi, Lapin yliopisto. ISBN 978-952-337-393-8. ISSN 1796-6310.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-393-8