Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuuden järjestelyt

Tiedekuntaneuvosto myöntää väittelijälle väittelyluvan sekä nimeää vastaväittäjän ja kustoksen. Väittelijällä on mahdollisuus huomauttaa vastaväittäjän mahdollisesta esteellisyydestä ennen nimeämistä.

Väitöstilaisuus sovitaan yleensä vähintään kuukauden päähän luvan myöntämisestä. Tiedekunta vahvistaa sovitun väitöspäivän. Väitöstiedotteesta on erillinen yliopiston viestinnän laatima ohjeistus väittelijöille.

Kun väitöslupa on annettu, kustos ja tiedekunnan hallintosihteeri sopivat väittelijän ohjeistamisesta. Tiedekunta hoitaa vastaväittäjän matkat ja majoitukset sekä auttaa muissa käytännön järjestelyissä. Hallintosihteeri on kustoksen tukihenkilö käytännön asioiden toteuttamisessa.

Väitöstilaisuus järjestetään ensisijaisesti yliopistolla arkipäivänä. Tila väitöstilaisuutta varten kannattaa varata ajoissa. Jos väitöstilaisuus järjestetään yliopistolla, tiedekunnan kanslia auttaa salin varaamisessa. Salia varatessa on syytä mainita myös mahdollisista varustusta koskevista toiveista. Tiedekunnan kanslia hoitaa myös väitöskirjan ennakkojakelun muun muassa kustokselle, vastaväittäjälle ja julkisesti nähtäville.

Yliopistomme kaikki väitöstilaisuudet striimataan. Tiedekunnan hallintosihteeri sopii striimauksesta e-oppimispalveluiden kanssa.

Ennen väitöstilaisuutta

Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä tapaavat väitöspäivänä ennen väitöstilaisuutta ja käyvät läpi tilaisuuden kulkua. Käytännöt tapaamisen osalta vaihtelevat tiedekunnittain ja tapauskohtaisesti. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä sopivat yhdessä tapaamisesta ja tiedekunnan hallintosihteeri auttaa käytännön järjestelyissä, kuten esimerkiksi huoneen sekä lounaan tai kahvien varaamisessa.

Väitöstilaisuudessa väittelijä, vastaväittäjä ja kustos noudattavat arvokasta, tilaisuuteen sopivaa pukeutumista, josta he sopivat keskenään.  Tilaisuudessa voi käyttää vaihtoehtoisesti frakkia tai tummaa pukua tai sitten mustaa (tummaa) leninkiä, jakkupukua tai housuasua. Kunnia- tai ansiomerkkejä ei käytetä. Mahdolliset korut eivät saa olla liian hallitsevia. Kansainvälinen vastaväittäjä voi käyttää tohtorinviittaa.

Yleisön pukeutuminen väitöstilaisuudessa on vapaa.

Ohjeet ovat perinteen mukaiset eikä niitä vaadita noudattamaan kirjaimellisesti.

Tumma puku

Vaihtoehto 1: Yksi- tai kaksirivinen, musta, tummansininen tai tummanharmaa puku. Kangas voi olla himmeäraitainen, mahdolliset liivit samaa kangasta kuin puku tai puvun väriin sointuvat. Valkoinen paita. Hillitty puvun väriin sointuva (ei valkoinen) solmio tai solmuke. Tummat sukat ja ohutpohjaiset kengät.

Vaihtoehto 2: Hienostunut musta (tumma) lenkinki, kevyt jakkupuku tai housuasu. Kevyet avokkaat. Sukat asukokonaisuutta täydentävät, esim. kenkien väriin soinnutetut.

Frakki

Vaihtoehto 1: Musta pitkäliepeinen hännystakki, housun sivusaumassa satiininauhat. Takkia ei napiteta. Mustat liivit (myös iltatilaisuudessa, jos läsnä on pelkkiä miehiä). Valkoinen frakkipaita, jossa kovitettu edusta ja kaulukset. Valkoinen solmuke. Ei taskuliinaa päivätilaisuudessa. Mustat sukat ja ohutpohjaiset kengät (ei kiiltonahkakenkiä päivätilaisuudessa). Ei rannekelloa. Päällysvaatteina musta takki tai viitta sekä valkea kaulaliina ja valkeat käsineet.

Vaihtoehto 2: Musta, täyspitkä, umpikaulainen, pitkähihainen leninki tai jakkupuku. Mustat käsineet. Sirot juhlakengät.

Väitöstilaisuus merkitään tyypillisesti alkamaan klo 12.00. Yleisön on suotavaa olla paikalla ilmoitettuun alkamisaikaan mennessä. Mahdolliset kukat tai lahjat voi ottaa mukaan saliin, mutta ne ojennetaan väittelijälle vasta kahvittelun ja onnittelujen yhteydessä tilaisuuden jälkeen.

Varsinaisesti väitöstilaisuus alkaa siitä, kun väittelijä, kustos ja vastaväittäjä saapuvat saliin tässä järjestyksessä 15 minuuttia yli ilmoitetun alkamisajan. Ovien avautuessa väittelijälle yleisö nousee seisomaan.

Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorinhattua kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin. Jos käytetään pukumikrofoneja, ne avataan vasta yleisön edessä.

Kustos esittelee väittelijän ja vastaväittäjän ja avaa väitöstilaisuuden lausumalla: ”X tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi”.

Tämän jälkeen yleisö, kustos ja vastaväittäjä istuutuvat.Kustoksen avattua väitöstilaisuuden on väittelijän lektion vuoro. Lektiosta on laadittu erillinen ohjeistus.

Väitöstilaisuudessa väittelijä, vastaväittäjä ja kustos yleensä teitittelevät toisiaan. Myös puhuttelusanoja kuten ”arvoisa vastaväittäjä” voi käyttää. Puhuttelusanojen käyttöä ja teitittelyä on hyvä harjoitella etukäteen, jotta puhe sujuu tilaisuudessa luontevasti ja oikeakielisesti. On myös mahdollista todeta arvokkaasti tilaisuuden alussa, että väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat tehneet sinunkaupat.

Katso video: Väitöstilaisuuden kulku Lapin yliopistossa

Vastaväittäjän puheenvuoro

Lektionsa jälkeen väittelijä jää seisomaan vastaväittäjän alkupuheenvuoron ajaksi. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteellisen tutkimuken piirissä sekä muita yleisluontoisia kysymyksiä. Väittelijä kuuntelee vastaväittäjän alkulausunnon seisaaltaan katse suunnattuna vastaväittäjään. Lopuksi vastaväittäjä ilmoittaa ryhtyvänsä työn yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Tämän jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Työn tarkastus

Varsinainen väitöskirjan tarkastus suoritetaan vastaväittäjän ja väittelijän vuoropuheluna. Vastaväittäjä käy työn läpi kohdistaen huomion sekä yleisiin kysymyksiin että työn yksityiskohtiin. Väittelijä vastaa esitettyihin kommentteihin ja kysymyksiin puolustaen omia valintojaan, johtopäätöksiään ja tuloksiaan. Vastaukset aloitetaan tyypillisesti, esimerkiksi: ”Arvoisa vastaväittäjä”.

Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa yhteensä enintään neljä tuntia. Jos tarkastus kestää enemmän kuin kaksi tuntia lektio mukaan luettuna, voidaan pitää 15–30 minuutin mittainen tauko, jonka alkamis- ja päättymisajan kustos ilmoittaa.

Loppulausunto

Päätettyään tarkastuksen, vastaväittäjä esittää seisten loppulausunnon, jonka väittelijä kuuntelee seisaaltaan katse vastaväittäjään päin suunnattuna. Loppulausunnon päätteeksi vastaväittäjä kertoo esittääkö hän väitöskirjaa tiedekunnalle hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen väittelijä esittää seisaaltaan vapaamuotoiset, tilaisuuden luonteeseen sopivat kiitoksensa vastaväittäjälle.

Kiitostensa jälkeen väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotain muistuttamista tai huomauttamista väitöskirjaani vastaan pyytämään puheenvuoron kustokselta.”

Tilaisuuden päätös

Väittelijän edelleen seistessä, kustos jakaa puheenvuorot mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille ja valvoo, että väittelijä saa vastata kuhunkin huomautukseen, eikä puheenvuoroissa poiketa aiheesta. Tyypillisesti ylimääräisiä vastaväittäjiä ei ilmaannu.

Lopuksi kustos julistaa seisaaltaan väitöstilaisuuden päättyneeksi. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salissa tässä järjestyksessä, yleisön seistessä paikoillaan. Mahdolliset pukumikrofonit on syytä sulkea ennen poistumista. Yleisö ei taputa tai osoita suosiotaan tilaisuudessa. Väitöstilaisuus kestää enintään kuusi tuntia.

Kahvitilaisuus ja onnittelut

Väittelijälle annetaan salin ulkopuolella tilaisuus kiittää rauhassa vastaväittäjää ja kustosta. Vasta sitten on muiden onnittelijoiden vuoro. Julkiset puheet säästetään karonkkaan.

Mikäli väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa, yliopisto tarjoaa kakkukahvit tilaisuuden päätyttyä. 

Väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne vastaväittäjän kunniaksi. Väitöspäivän iltana pidettävää karonkkaa isännöi tai emännöi väittelijä. Karonkkaan kutsutaan aina vähintäänkin vastaväittäjä, kustos ja ohjaajat. Samalla se on tilaisuus kiittää muita väitöstutkimuksessa tukeneita työtovereita tai väitökseen myötävaikuttaneita henkilöitä. Kutsuttujen joukkoon kuuluvat yleensä myös puoliso, omat vanhemmat ja muutamia hyviä ystäviä, mutta karonkka ei ole perhe- tai sukujuhla. Niin ikään väitöstilaisuuden mahdolliset ylimääräiset vastaväittäjät on tapana kutsua karonkkaan, mutta perinteen mukaan he eivät ilmaannu paikalle.

Nykyään on tavallista lähettää kutsu karonkkaan hyvissä ajoin. Hyvien tapojen mukaan väittelijä tiedustelee vastaväittäjältä etukäteen, voiko hän ryhtyä karonkkavalmisteluihin. Kutsussa kerrotaan ajan ja paikan lisäksi pukeutumiskoodi.

Perinteen mukaan väittelijä tarjoaa karonkassa illallisen juomineen. Kunniavieras, eli vastaväittäjä, istutetaan pöydässä kunniapaikalle eli väittelijän oikealle puolelle. Muutoin istumajärjestys laaditaan tilanteen ja osallistujien mukaan. Pääruoan jälkeen pidetään tyypillisesti kiitospuheita, jotka väittelijä aloittaa kiittäen ensin vastaväittäjää, sitten kustosta ja muita työssä tukeneita. Karonkkaperinteistä kiinnostunut löytää suunnittelun pohjaksi runsaasti kuvauksia eri lähteistä ja niistä kannattaa kysellä myös tiedeyhteisön kokeneemmalta kaartilta.