Kasvatustieteen maisteri Maija Rask selvittää väitöstutkimuksessaan, millaisia terveysarvostuksia lukiolaisilla on ja millainen on heidän terveydenlukutaitonsa. Tutkimuksen kohteena ovat ylioppilastutkinnon reaalikokeen terveystiedon vastaukset vuodelta 2007.

Terveystieto tuli oppiaineeksi Suomen kouluihin vuonna 2001 opetusministeri Maija Raskin kaudella, ja keväällä 2007 oli ensimmäisen kerran mahdollista kirjoittaa terveystieto omana reaaliaineenaan ylioppilastutkinnossa.

– Näissä ensimmäisissä reaalikoevastauksissa ilmenee selvästi, että lukiolaiset kritikoivat median luomaa utopistista ja laihuutta korostavaa kauneusihannetta. Toisaalta he pitävät hyvänä sitä, että media tarjoaa virtuaalisia keskustelumahdollisuuksia, Maija Rask sanoo.

Yhtenä terveysarvostuksena tulee esiin lisäksi se, että lukiolaisten mielestä päävastuu oman terveyden hoitamisesta kuuluu ihmiselle itselleen.

– Opiskelijat esittivät vastauksissaan esimerkiksi ajatuksen, että yhä harvempi nuori aloittaisi tupakanpolton tai huumekokeilun, jos ihminen joutuisi korvaamaan itse aiheuttamansa sairauden hoitokustannukset. Mahdolliset kustannukset toimisivat tällöin ikään kuin pelotteena, Rask kertoo.

Ylioppilaskokelaat kirjoittivat myös arvostavansa koulutusta ja kaipaavansa keskusteluja ja yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa.

Terveysarvostusten lisäksi Rask tarkastelee tutkimuksessaan, mille terveydenlukutaidon kolmesta tasosta opiskelijoiden vastaukset yltävät.

– Perusterveydenlukutaito on terveyteen liittyvien asioiden muistamista. Toiminnallista terveydenlukutaitoa ilmentää vastaus, josta voi arvioida opiskelijan kykenevän hoitamaan omaa terveyttään. Kolmanteen tasoon eli kriittiseen terveydenlukutaitoon liittyy edellisten lisäksi opiskelijan kiinnostus myös muiden kuin oman terveytensä hoitamiseen, Rask tiivistää.

Reaalikoevastauksista löytyi kaikkia kolmea terveydenlukutaidon tasoa. Reaalikoe mittaa kuitenkin vain sitä, kuinka opiskelija hallitsee ne tiedot ja taidot, jotka opetussuunnitelma määrittelee opetuksen sisällöiksi ja tavoitteiksi. Sen vuoksi etenkin toiminnallisesta terveydenlukutaidosta on hankalaa tehdä johtopäätöksiä pelkkien ylioppilaskoevastauksien pohjalta, sillä koe ei mittaa sitä, kuinka opiskelija todellisuudessa toimii terveytensä hoitamiseksi.

Tutkimuksensa tuloksena Rask esittää neljänneksi, uudeksi terveydenlukutaidon tasoksi kokonaisvaltaista terveydenlukutaitoa.

– Kokonaisvaltaista terveydenlukutaitoa ilmentää se, että opiskelija ymmärtää ympäristön ja erilaisten kulttuuritaustojen merkityksen ihmisen terveydelle. Lisäksi kokonaisvaltaiseen terveydenlukutaitoon liittyy usein suvaitsevaisuus erilaisia ihmisiä kohtaan sekä huoli maailman tilasta ja epätasa-arvosta. Kokonaisvaltaisen terveydenlukutaidon omaavaa voikin kutsua humaaniksi maailmanparantajaksi.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveystiedon opetuksessa ja kehitettäessä opetussuunnitelmaa. Rask näkisikin mielellään kokonaisvaltaisen terveydenlukutaidon lähtökohtana terveystiedon opetuksessa.

– Terveystieto on tärkeä oppiaine, sillä lapsilla ja nuorilla on oikeus tietää oman kehonsa toiminnasta ja siitä, kuinka voi pysyä terveenä. Koulun tehtävä on antaa lapsille ja nuorille asiallista ja luotettavaa tietoa terveydestä ja terveyden hoitamisesta mutta myös saada heidät pohtimaan omia valintojaan, edistämään terveyttä sekä arvostamaan terveyttä voimavarana. Tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita onkin saada terveystiedon oppitunnit määrällisesti vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita, saada miehet kiinnostumaan terveystiedon opetuksesta ja pitää terveystiedon opetus ajanmukaisena, Rask kiteyttää.

Tutkimuksen aineistona ovat vuoden 2007 ylioppilastutkinnon terveystiedon reaalikokeet, yhteensä 611 terveystiedon esseevastausta 141 henkilöltä. Vastaajista miehiä oli 37 ja naisia 104, ja iältään vastaajat olivat 18–20-vuotiaita.

Fakta: Terveystieto oppiaineena
Terveystieto tuli oppiaineeksi Suomen kouluihin vuonna 2001 opetusministeri Maija Raskin ministerikauden aikana. Terveystietoa opetetaan nykyisin esiopetuksesta aina toiselle asteelle saakka.

Esiopetuksessa terveystieto on eheytetyn opetuksen tärkeä sisältöalue. Vuosiluokilla 1–4 terveystietoa opetetaan yhdistettynä ympäristö- ja luonnontietoon ja vuosiluokilla 5–6 yhdistettynä biologiaan, maantietoon, fysiikkaan ja kemiaan. Vuosiluokilla 7–9 se on itsenäinen oppiaine. Lukiossa terveystietoa on opetettu elokuusta 2005 alkaen, ja opetukseen kuuluu yksi pakollinen ja kaksi syventävää valinnaista kurssia.

Maija Raskin opetusministerikauden aikana vuonna 2002 säädettiin ylioppilastutkinnon ainereaalista, jolloin lukiolainen voi kirjoittaa yhden tai useamman reaaliaineen kokeen. Keväällä 2007 terveystieto oli ensimmäistä kertaa mahdollista kirjoittaa omana reaaliaineenaan ylioppilastutkinnossa. Tuolloin terveystieto oli kolmanneksi suosituin reaaliaine historian ja psykologian jälkeen. Viime syksynä terveystieto oli suosituin reaalikoeaine ja sen kirjoitti noin 7500 kokelasta. Tämän kevään terveystiedon koe kirjoitetaan 14.3.2012.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Maija Raskin väitöskirja Lukiolaisten terveydenlukutaidon ja terveysarvostusten ilmeneminen. Laadullinen sisällönanalyysi vuoden 2007 terveystiedon ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen vastauksista tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo 12 luentosalissa 10 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Maija Rask (s. 1951 Turussa) on kirjoittanut ylioppilaaksi Kemin Tyttölyseosta vuonna 1971. Hän on valmistunut sairaanhoitajaksi Salon sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1974, terveydenhoitajaksi Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1980 ja sairaanhoidon opettajaksi Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1983. Kasvatustieteiden maisterin tutkinnon hän on suorittanut Lapin yliopistossa vuonna 2006.

Rask on työskennellyt sairaanhoitajana Uppsalassa Ruotsissa vuosina 1974–1977, terveydenhoitaja Kemin kaupungilla 1979–1984, sairaanhoidon opettajana Kemin terveydenhuolto-oppilaitoksessa 1985–1991 ja kansanedustajana 1991–2007. Vuosina 1999–2003 hän oli opetusministeri Lipposen II hallituksessa.

Lisätietoja:
Maija Rask, p. 040 836 5821, maijarask(at)yahoo.com
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960 (lehdistökappaleet), p. 040 740 2237 (valokuva)

Julkaisun tiedot:
Maija Rask: Lukiolaisten terveydenlukutaidon ja terveysarvostusten ilmeneminen. Laadullinen sisällönanalyysi vuoden 2007 terveystiedon ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen vastauksista. Acta Universitatis Lapponiensis 223. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-524-3. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä / Sari Väyrynen