Uutiset 2011

Väitös: Masennusta on hoidettava kokonaisvaltaisesti

31.8.2011

Masennuksen hoito ja kuntoutus tulee räätälöidä ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Pelkkä terapia ei välttämättä riitä, vaan usein tarvitaan kokonaisvaltaista tukea, toteaa Marjo Romakkaniemi väitöstutkimuksessaan.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marjo Romakkaniemi tarkastelee sosiaalityön väitöstutkimuksessaan masennuksesta kuntoutumista.

– Masennuksen taustalla on harvoin jokin yksittäinen tekijä, vaan useimmiten masennus kehittyy pitkän ajan kuluessa: seurauksena monista kuormittavista elämäntapahtumista, kasautuneista ongelmista ja epäonnistuneista selviytymisyrityksistä. Masennus myös leimaa ihmisen arkea ja olemista läpikotaisesti: missään ei ole hyvä olla, mikään ei kiinnosta eikä ihmisellä ole keinoja käsitellä sitä, mitä on tapahtumassa, Marjo Romakkaniemi taustoittaa.

Tutkimuksen mukaan masennuksesta kuntoutuminen vie aikaa ja siinä on kyse muutoksesta. Muutos tarvitsee sytykkeen, joka voi löytyä miltä tahansa elämänalueelta: niin terapiasta kuin arjestakin.

– Arjen muutostekijät voivat löytyä vaikkapa kodista, työstä, vapaa-ajan toiminnoista, läheisistä, arkirutiineista ja rentoutumisesta. Käännekohtia voivat tuottaa fyysisen voinnin koheneminen, uudenlainen ymmärrys omasta tilanteesta tai elämäntilanteen muutokset, tutkija mainitsee.

Sytykkeen lisäksi kuntoutumisessa tarvitaan muutosta kannattelevia tekijöitä. Yksi niistä on terapia, mutta yhtä lailla jokaisen arjessa on kuntouttavia elementtejä. Tutkimuksen mukaan masennuksesta kuntoutumisen ei tulisikaan olla vain terapian varassa, vaan aina tulisi arvioida myös muu tuen tarve.

– Masennuksen hoidossa ja kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon kunkin ihmisen ainutkertainen elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Psykoterapia voi olla riittävä ratkaisu, mutta usein tarvitaan myös muita ihmisen arkea helpottavia toimenpiteitä, vuorovaikutussuhteisiin vaikuttamista sekä työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa toimintaa.

Tämä edellyttää myös mielenterveystyöltä uudenlaisia toimintatapoja.

– Tarvitaan etenkin kunkin ihmisen tilanteen äärelle pysähtymistä ja aitoa kohtaamista, moniammatillisuutta, tilannekohtaista harkintaa, joustavuutta sekä hoidon ja kuntoutuksen räätälöimistä ihmisen tarpeen mukaisesti, Romakkaniemi luotaa.

Tutkimus pohjautuu yhdeksäntoista keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta potevan henkilön kertomuksiin omasta elämäntilanteestaan ja kuntoutumisestaan. Aineisto on kerätty yksilöhaastatteluin narratiivista tutkimusotetta hyödyntäen.

Faktaa masennuksesta:
• Masennuksesta puhuttaessa viitataan hyvin monentasoisiin tunnetiloihin, joista osa menee ohi nopeastikin.
• Arviolta 15–20 prosentilla suomalaisista on jokin diagnosoitavissa oleva mielenterveyden häiriö. Viidellä prosentilla suomalaisista katsotaan olevan kliinisesti merkittävä masennus.
• Merkittävä kansanterveysongelma, joka näkyy muun muassa sairauspoissaoloina, ennenaikaisena eläköitymisenä ja sairauskulukorvauksina: esimerkiksi joka viides sairauspäivärahapäätös tehdään psyykkisin perustein.
• Vaikea-asteisten masennustilojen esiintyvyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta mielenterveyspalveluiden ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt ja mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marjo Romakkaniemen väitöskirja Masennus. Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 3. syyskuuta 2011 klo 12 Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on erikoistutkija, dosentti Riitta Granfelt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja kustoksena professori Anneli Pohjola Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Marjo Romakkaniemi (s. 1959 Keminmaassa) on valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1979, yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 1994 ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatiksi Lapin yliopistosta 2005.

Hänellä on pitkä ura sosiaalialalta. Hän on työskennellyt ohjaajana lastenkodissa vuosina 1984–1989 ja sosiaalityöntekijänä sosiaalitoimistossa ja mielenterveystyössä vuosina 1989–2006 sekä vuodesta 2006 lähtien Lapin yliopistossa sosiaalityön lehtorina, yliassistenttina ja yliopisto-opettajana.

Lisätietoja:
Marjo Romakkaniemi, p. 040 484 4184, marjo.romakkaniemi(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Marjo Romakkaniemi: Masennus. Tutkimus kuntoutumisen kertomusten rakentumisesta. Acta Universitatis Lapponiensis 209. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-466-6. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

Tiedote / Lapin yliopisto / Viestintä / Sari Väyrynen