Kuvataiteen maisteri, kuvataiteilija Ilkka Väätti tarkastelee väitöstutkimuksessaan kolmen omana aikanaan merkittävän maailmannavan syntyä, muutoksia sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Väitöskirjan taiteellisessa osiossa hän arvioi lisäksi oman taiteensa maailmankuvaa.
Ilkka Väätin väitöskirja koostuu kulttuurihistoriallisesta tutkimuksesta maailman keskipisteistä sekä taiteellisesta produktiosta, joka sisältää 31 uutta taideteosta hänen vuonna 1993 aloittamaansa MUNDUS-sarjaan sekä näiden teosten dokumentaation. Mundus on latinaa ja tarkoittaa taivasta, maailmaa ja koko maailmankaikkeutta.
Kulttuurihistoriallisessa tutkimusosiossa Väätti selvittää, millaista vallankäyttöä maailmannapoihin liittyi, kuinka ne nivoutuivat eri uskontoihin ja mitä niiden symboliikka kertoo oman aikansa maailmankuvasta. Taiteellisessa osiossa Väätti pohtii kuvataiteilijan näkökulmasta MUNDUS-teossarjaansa ja mitä se kertoo hänen omasta maailmankuvastaan. Tutkimus ja taideteokset pohtivat ja kuvaavat siten samaa maailmaa eri keinoin ja eri näkökulmista.
Väitöskirja kohdistuu kolmeen paikkaan, jotka miellettiin antiikin aikana ja keskiajalla maailman keskipisteeksi. Antiikin ajalla kreikkalaisen maailman napa oli
omfalos-kulttikivi Delfoissa Apollonin temppelissä, roomalaisen maailman keskipiste puolestaan sijaitsi Rooman kaupungin forumin
Umbilicus Urbis -pyhäkössä. Kolmantena kohteena on keskiajalla bysanttilaisen maailman navaksi koettu Konstantinopolin
Hagia Sofia -temppeli ja sen kirkkotilan keskeisellä paikalla sijaitseva porfyyrilaattasommitelma
omfalion (napanen).
Väätin mukaan kaikille kolmelle paikalle yhteisiä ovat niiden uskonnolliset ja yhteiskunnalliset tehtävät.
– Ne olivat pyhiä paikkoja, joihin kytkeytyi uskonnollisia rituaaleja: muun muassa keskipisteisiin matkaamisella nähtiin olevan erityistä henkistä merkitystä, Väätti sanoo.
– Maailmannapoihin yhdistyi myös vahvaa yhteiskunnallista valtaa ja poliittisia seremonioita. Esimerkiksi Delfoissa Apollonin temppelissä toimineelta oraakkelilta kysyttiin neuvoa lähes kaikkiin tärkeisiin asioihin ja lausumiensa kautta hän muun muassa sääteli kreikkalaisten kaupunkivaltioiden siirtolaisuutta. Yksittäisille ihmisille ja kansakunnille keskinavat loivatkin järjestystä ja turvallisuuden tunnetta; ne auttoivat kohtaamaan ympäröivän maailman kaaoksen, Väätti toteaa.
Tutkimuksessaan Väätti yllättyi siitä, kuinka runsaasti maailmannavat sisälsivät visuaalista symboliikkaa.
– Esimerkiksi
Hagia Sofia -temppeliin liitettiin useita kosmologisia ulottuvuuksia, joita kuvaillessa toistuivat vahvat vertauskuvalliset käsitteet maa, meri, taivas ja paratiisi. Kirkkosalin lattian
omfalion-sommitelmassa on nähtävissä myös kristillisiä symboleita sekä keisarinvallan vertauskuvia, Väätti mainitsee.
– Visuaalisesti näissä kaikissa paikoissa toistuvat usein myös samat muodot, etenkin ympyrät ja neliöt, hän jatkaa.
Väitöskirjansa taiteellisessa osiossa Väätti ei kuvita tutkimustaan, vaan taideteokset ovat itsenäisiä ja kulkevat omia polkujaan. Kuitenkin tutkimuksen ja kuvataiteen erilaiset ajattelu- ja työskentelytavat sivuavat toisiaan.
– Huomasin hämmästyksekseni, että teokseni ovat enimmäkseen symmetrisiä ja keskitettyjä: neliöitä, pyörylöitä, eriasteisia ruudukkoja, suoria ja kaarevia raitoja sekä minimaalisia värikenttiä. Siten niissä on usein sisäänrakennettuna keskipiste. Näin ollen varsin monet teoksista yhdistyvät maailmanapa-teemaan, Väätti sanoo.
Väätin mukaan tutkimustyöllä ja kuvataiteen tekemisellä on yllättävän paljon yhteisiä piirteitä. Tutkimus on kuitenkin hidasliikkeisempää, kuvataide taas liikkuu nomadimaisesti ja nopeasti muuttuvia assosiaatioreittejä pitkin.
– Näiden maailmojen suhdetta voikin verrata jähmeästi liikkuvaan ja muutostilassa olevaan planeettaan, jota kiertää useita vikkeliä kuita nopeasti vaihtuvilla kiertoradoilla, Väätti puntaroi tutkimuksen ja taiteen suhdetta.
Väitöskirjansa loppuluvussa Väätti avaa vielä näkymiä kolmen hänelle tärkeän suomalaisen kaupungin keskipisteisiin. Jokaisessa kaupungissa on nykypäivänäkin löydettävissä kulttuurihistoriaa ja kuvataidetta yhdistäviä keskinapoja.
– Helsingissä keskipisteen voi havaita Senaatintorilla sekä Erottajan, Bulevardin ja Mannerheimintien leikkauspisteessä, Tampereella Keskustorilla ja Rovaniemellä esimerkiksi entisellä Sampoaukiolla, Rovaniemen kirkossa sekä Lapin yliopistossa.
Väitöskirjaan liittyvät teokset olivat esillä kahdessa näyttelyssä Rovaniemen taidemuseossa keväällä 2007 ja Keski-Suomen museon Taidehallissa Jyväskylässä keväällä 2009. Väitöskirja sisältää taideteosluettelon sekä keskeisimpien taideteosten ja niiden kulttuurihistoriallisten taustakuvien esittelyt.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kuvataiteen maisteri Ilkka Väätin väitöskirja
MUNDUS – Matka maailman keskipisteeseen tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa tiistaina 28. elokuuta 2012 klo 12 luentosalissa 3 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjinä ovat Suomen Rooman-instituutin johtaja, dosentti Katariina Mustakallio (Tampereen yliopisto) ja kuvataiteen tohtori, Taideteollisen korkeakoulun emeritusprofessori Jan Kenneth Weckman. Kustoksena on professori Marja Tuominen Lapin yliopistosta.
Työn taiteellinen dokumentaatio (powerpoint-esitys) on nähtävissä samana päivänä klo 9–12 luentosalissa 6.
Tietoja väittelijästä:
Ilkka Väätti (s. 1955 Hyrynsalmella) kirjoitti ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta 1975. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Lahden taidekoulusta vuonna 1979. Väätti on suorittanut kuvataiteilijan AMK-tutkinnon Lahden taideinstituutissa vuonna 1996 ja kuvataiteen maisterin tutkinnon Kuvataideakatemiassa vuonna 2003.
Väätti on toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 1979. Hänen pääteoksensa ovat
Pyhäjärven kappeli (1995) ja laaja MUNDUS-taideteossarja vuodesta 1993 lähtien. Väätti on opettanut kuvataidetta muun muassa Oriveden Opistossa, Kankaanpään taidekoulussa, Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa sekä Tampereen, Satakunnan ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluissa. Tällä hetkellä Väätti toimii Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutin aikuiskoulutuksen tuutoropettajana. Hän asuu ja työskentelee Tampereella.
Väätillä on ollut uransa aikana lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyjä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös saanut useita tunnustuksia ja apurahoja: hän työskenteli mm. keväällä 2007 Jenny ja Antti Wihurin rahaston vierailevana taiteilijana Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.
Lisätietoja:
Ilkka Väätti, p. 050 593 7180, ilkka.vaatti(at)kolumbus.fi,
www.ilkkavaatti.fi
Väitöskirja saatavilla pdf:nä:
http://www.ilkkavaatti.fi/Mundus.pdf
Väitöskirjan lehdistökappaleita sekä valokuva väittelijästä saatavissa myös Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960
Julkaisun tiedot:
Ilkka Väätti:
MUNDUS – Matka maailman keskipisteeseen. Acta Universitatis Lapponiensis 235. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-561-8. ISSN 0788-7604.
Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset:
www.ulapland.fi/lup
LaY/Viestintä/SV