Kasvatustieteen maisteri Kaisa-Maria Peltokorpi tarkastelee mikrohistoriallis-narratiivisessa väitöstutkimuksessaan nuorten lottien selviytymistä sodasta. Tutkimuksen pääaineisto koostuu 25:n eri puolilta Suomea kotoisin olevan talvi-, jatko- ja Lapin sodassa rintama- ja kotirintamalottana toimineen naisen haastatteluista. Naiset olivat haastatteluhetkellä 83–93-vuotiaita.

Huolimatta sodan traumaattisista kokemuksista lottien elämä sodassa ei näyttäydy toivottomana, vaan siihen sisältyi hämmästyttävän paljon iloa, naurua, viisautta ja lämpöä.

– Sodassa koetussa ilossa ei ole kyse moraalittomasta kevytmielisyydestä, vaan raskasmielisyyden vastakohdasta. Ankarat olot vaativat vastapainoksi iloa, ja juuri poikkeusoloissa koetut ilon hetket olivat niitä, joiden avulla jaksettiin sodan pitkät vuodet. Lotat eivät eläneet sotavuosina historiaa, vaan omaa todellisuuttaan. Sota oli kokonaisuus, jonka todellisuutta nuori ihminen ei välttämättä kyennyt hahmottamaan, Peltokorpi toteaa.

Sodasta selviytymistä edistivät etenkin nuoruudelle ominaiset seikkailunhalu, hetkessä elämisen taito sekä uhma ja palava elämänjano. Kuten eräs tutkimukseen haastateltu, talvi- ja jatkosodassa itärintamalla toiminut 90-vuotias lääkintälotta kertoo: ”Me olimme nuoria sillon ja usein ihmiset sanoo, että kyllä teillä oli varmasti kauheen ikävää, kun ei saatu esimerkiksi tanssia. Me katsoimme toisiamme, että mut meillähän oli niin hauskaa! Että me nauroimme hirveesti! Mutta se johtu siitä, että me olimme niin nuoria ja elämä jatkuu kuitenkin.”

Sota oli lotille merkittävä elämänvaihe, joka voidaan nähdä ennen kaikkea kasvun ja muutoksen vaiheena heidän elämänkaaressaan.

– Miesten hallitsemassa sodassa naiset kokivat helposti ulkopuolisuutta ja toiseutta. Lottajäsenyys ja -komennus tarjosivat mahdollisuuden olla osallinen ja tuntea tekevänsä maan kannalta merkityksellistä työtä: ei tarvinnut tuntea olevansa vain roinaa tienpuolessa tankkien jyrrätessä ohi. Sotaan liittyvät pelot lotat voittivat voimakkaalla velvollisuudentunteellaan, tahdollaan osallistua kansan yhteiseen koettelemukseen sekä sodassa koetun yhteisöllisyyden ja ystävyyden avulla, Peltokorpi sanoo.

Samalla sota ja kuoleman läsnäolo johtivat kysymään kärsimyksen merkitystä elämässä, opettivat luopumista sekä kirkastivat onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toivon elementtejä.

– Lottien selviytymistarinat avaavatkin toivon näköaloja ja tuovat lohtua ja luottamusta siihen, että elämä on kuolemaa väkevämpi, Peltokorpi arvioi.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteen maisteri Kaisa-Maria Peltokorven väitöskirja On elettävä kun koska tahansa voi kuolla. Lottien selviytyminen sodassa 1939–1945 tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lauantaina 19. marraskuuta 2011 klo 12 Fellman-salissa (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Kaisa-Maria Peltokorpi (s. 1983 Ähtärissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta Rovaniemeltä vuonna 2002. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2008. Parhaillaan hän suorittaa Lapin yliopistossa opettajan pedagogisia opintoja sekä taiteen maisterin tutkintoa pääaineenaan graafinen suunnittelu.

Kaisa-Maria Peltokorpi on työskennellyt tutkijana ja tutkimusassistenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 2008–2011. Tällä hetkellä hän suorittaa varusmiespalvelusta Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa Porin Prikaatissa Säkylässä.

Lisätietoja:
Kaisa-Maria Peltokorpi, p. 050 411 2911, kpeltoko(at)ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Kaisa-Maria Peltokorpi: On elettävä kun koska tahansa voi kuolla. Lottien selviytyminen sodassa 1939–1945. Acta Universitatis Lapponiensis 218. Lapin yliopisto: Rovaniemi 2011. ISBN 978-952-484-501-4. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä / Sari Väyrynen