Kasvatustieteen maisteri Teija Koskelan väitöstutkimuksen mukaan opettajien vastuu oppilaiden hyvinvoinnista on kasvanut. Opettajien koulutuksessa oppilaiden hyvinvointi on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle.
Teija Koskelan mukaan opettajalta odotetaan käytännön koulutyössä monenlaisia valmiuksia: pelkkä hyvä opetustaito ei tunnu enää riittävän hyvään opettajuuteen.
– Opettajien keskuudessa puhutaan usein työhön kuulumattomista asioista, joista pitää kantaa vastuuta. Pääosa opettajista haluaisi keskittyä pelkästään opetukseen. Osa opettajista on kuitenkin sitoutunut erittäin vahvasti myös oppilaan hyvinvoinnin tukemiseen. Työ muodostuu kuormittavaksi, jos opettajat jäävät ilman koulukuraattorin tai koulupsykologin antamaa työparitukea, Koskela sanoo.
Perusopetuksen opetussuunnitelmien mukaan oppilashuolto kuuluu koulun kaikkien työntekijöiden, myös jokaisen opettajan tehtäviin. Lasten hyvinvoinnin tukeminen edellyttää opettajaa huolestuttavien asioiden esiin nostamista oppilaan hyvinvointiin liittyvissä keskusteluissa.
– Yhteiskuntamme ongelmat, kuten rahahuolet ja työttömyys, ilmenevät myös perheissä. Koulun tehtävänä on tukea oppilaita ja tarvittaessa ohjata perheitä yhteiskuntamme tarjoamien palvelujen piiriin.
Koskelan mukaan ristiriitojen käsittely edellyttää opettajalta hyvää paineensietokykyä sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja.
– Toisaalta opettajan hyväkään ammattitaito ei korvaa esimerkiksi koulukuraattorin tai terveydenhoitajan läsnäoloa kouluilla.
Koulut käyttävät oppilashuollon palveluverkoston tukipalveluita epätasaisesti ja oppilashuoltotyön laatu vaihtelee kouluittain. Myöskään perhe ei aina kykene ajamaan lasten parasta.
– Tällöin taustalla voi olla leimautumisen ja häpeän pelko, jolloin vanhemmat ajattelevat, että lapsen kouluvaikeudet asettavat vanhemmuuden kyseenalaiseksi.
Oppilashuoltotyön haasteellisuutta lisää sen vähäisyys opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.
– Nykyisellään oppilashuoltotyö on jäämässä koulutuksen reuna-alueelle tai kokonaan sen ulkopuolelle, Koskela sanoo.
Teija Koskela haastatteli tutkimustaan varten 15:tä perusopetuksessa työskentelevää opettajaa kahdeksasta Lapin kunnasta syksyllä 2006. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, työnohjauksessa sekä oppilashuollon päätöksenteossa.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Kasvatustieteiden maisteri Teija Koskelan väitöskirja Perusopetuksen oppilashuolto Lapissa opettajien käsitysten mukaan tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.10.2009 klo 12.00, Lapin yliopiston harjoittelukoulun Kalervo-sali, Pohjolankatu 23, Rovaniemi. Vastaväittäjänä on kasvatustieteen tohtori, normaalikoulun rehtori Heikki Happonen Joensuun yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
Taustatietoja väittelijästä:
Teija Koskela on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Lapin yliopistossa 1995. Erityisopettajaopinnot hän on suorittanut Joensuun yliopistossa 2003 ja opetushallinnon tutkinnon 1996.
Työurallaan Koskela on toiminut luokanopettajana ja erityisluokanopettajana Ähtärin kaupungissa 1994–1997 ja 1998–2001. Lapin yliopiston harjoittelukoulussa hän on toiminut vuodesta 2001 alkaen luokanlehtorina ja erityisopettajana.
Lisätietoja:
Teija Koskela, p. 040 525 2971, etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä, tiedotus@ulapland.fi, p. 040 764 2590.
LaY/Viestintä/OT