Kimmo Huttu. Kuva: Katri Huttu

Hutun hallintotieteen väitöstutkimus osoittaa, että perusopetuksen digitalisaatio rakentuu edelleen paikallisesti ilman kansallisella tasolla yhteisesti jaettua tulevaisuuskuvaa kehittyvän teknologian roolista. Tämä lisää kuntien ja koulujen välisiä eroja niin teknologiakyvykkyyksissä kuin palvelulaadussa.

– Teknologiakyvykkyyksien erojen kasvun hillitseminen edellyttää päämäärätietoisempaa yhteistyötä valtion ja kuntien välillä, Huttu sanoo.
Hutun mukaan Suomessa onkin arvioitava entistä kriittisemmin sitä kansallisen tason poliittista päätöksentekoa ja institutionaalista ohjausta, mikä luo edellytykset perusopetuksen digitalisaatiolle.

Perusopetuksen teknologiakyvykkyyksien samatahtisempi kehittäminen edellyttää valtion ja kuntien välisten intressien yhteensovittamista sekä intressiristiriitojen ratkaisemista. Tällä hetkellä perusopetuksen kansallisen tason digitalisaatio-ohjaus organisoituu kuntaitsehallinnon ehdoilla.

– Perusopetusjohtajat arvostavat kuntaitsehallinnon mahdollistamaa kehittämisen vapautta, mutta he arvioivat sitä samaan aikaan kriittisesti epäsymmetrisiä laatuvaikutuksia tuottavana tekijänä.

Tutkimus perustuu sivistystoimenjohtajien, palvelualuejohtajien, rehtoreiden sekä virkatyönään perusopetuksen digitalisaatioon liittyviä tehtäviä kunta- ja perusopetusorganisaatiossa hoitavien henkilöiden haastatteluihin. Jatkossa heihin viitataan yhteisesti perusopetusjohtajina.

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosien 2015–2018 aikana. Tutkimukseen osallistui yhdeksäntoista perusopetusjohtajaa kolmestatoista maakunnasta ja viidestätoista eri kunnasta. Haastatellut edustivat perusopetusorganisaatioita, joiden vastuulla oli noin 1,3 miljoonan kuntalaisen perusopetuspalvelut.

Perusopetusjohtajat ovat huolissaan eriytyvistä koulutodellisuuksista

Väitöstutkimuksen mukaan perusopetusjohtajat ovat huolissaan perusopetuksen digitalisaation kunta-, koulu- ja opettajakohtaisesti eriytyvistä todellisuuksista sekä tämän kehityskulun vaikutuksista oppilaiden, opettajien ja koulujen väliseen eriarvoistumiseen.

– Syyt ei-toivottuun kehitykseen ovat osaltaan kansallisen tason digitalisaatiotavoitteiden jäsentymättömyydessä, opetuksen teknologiakäytön kehittämistavoitteiden tulkinnanvaraisuudessa sekä paikallisissa lähtökohdissa.

Perusopetuksen digitalisaation todellisuutta luovat tutkimuksen perusteella muun muassa markkinatoimijoiden harjoittama intensiivinen vaikuttaminen, perusopetusorganisaation halu ja kyky kehittyä päämäärätietoisesti, kuntapäättäjien sitoutuneisuus perusopetuksen toimialan kehittämiseen sekä paikalliset resurssi- ja osaamislähtökohdat.

– Keskeisiä mahdollistajia ja kehittämistyön tavoitteiden suuntaajia ovat kuntien tasolla sivistystoimenjohtajat ja koulujen tasolla rehtorit. Perusopetusorganisaation tai koulun kehittymistä määrittää heidän kykynsä ottaa pedagoginen johtajuus, luoda sitouttavaa ja kannustavaa uudistamiskulttuuria sekä johtaa digitalisaatiomurrosta esimerkkiä näyttäen.

Perusopetuksen digitalisaatio on altis arvovaikuttamiselle ja sattumanvaraisuudelle

Perusopetusjohtajat kokevat perusopetuksen digitalisaatiota koskevan institutionaalisen arvokeskustelun olevan sekavaa ja heikosti koordinoitua. Hutun mukaan tämä altistaa perusopetuksen digitalisaation intressiryhmien arvovaikuttamiselle sekä sattumanvaraiselle kehittymiselle.

Perusopetusinstituution – mukaan lukien kansallisen tason poliittisen päätöksenteon – on tutkimuksen tulosten perusteella otettava entistä määrätietoisempi ote perusopetuksen digitalisaation kehittämiseen sekä selkeytettävä kehittyvän teknologian roolia osana opetuksen ja oppimisen arvontuotantoa.

Digitalisaation kehittämistyössä on tutkimuksen havaintojen perusteella kiinnitettävä huomiota institutionaalisen ohjauksen rakenne-, prosessi- ja sisältökysymyksiin. Lisäksi tulisi vahvistaa opetuksen kehittämisen poliittisia, taloudellisia, kulttuurisia sekä sosiaalisia edellytyksiä. Käytännön tasolla kysymys on tavoiteperustaisesta ennakointi- ja toimeenpanokyvykkyyksien sekä arviointikäytänteiden kehittämisestä.

– Muussa tapauksessa perusopetuksen digitalisaatiota jatketaan organisaatio-, johtaja- tai opettajalähtöisesti "kukin tavallaan" -ajattelun pohjalta.

Tutkimuksen perusteella kunnat tai kuntaverkostot tekevät teknologiaintegraatioita kukin lähtökohdistaan. Perusopetusjohtajat toivovat kuntiin palvelukehittämistä yhdenmukaistavia teknisiä ja sisällöllisiä linjauksia, jotka palvelevat opetuksen sekä oppimisen tarpeita. Tämä edellyttäisi asiakas- ja järjestelmähyötytavoitteiden selkiyttämistä määriteltyjen digitalisaatioargumenttien suhteen.

Esimerkkeinä kansallisen tason kehittämiskohteista Huttu mainitsee oppimisen henkilökohtaistamista tukevat pedagogiset lisäarvopalvelut, oppimateriaalipalvelut sekä opetuksen organisoinnin alustaratkaisut. Teknologiaratkaisujen kehittämisen ohessa tärkeää on myös digitalisaation hallintaa tukevat ohjelmat, joissa kehitetään johtamisosaamista ja opettajien pedagogista menetelmäosaamista.

Perusopetusinstituution tulisi määritellä digitalisaatiokehittämistä orientoivat arvot ja tavoitteet, jotka pohjautuvat koulujen realiteetteihin sekä pedagogisen kehittämisen tarpeisiin.

– Lisäksi irrottautuminen epämääräisestä ja jopa epäuskottavasta tehokkuus-, kilpailukyky- ja tasa-arvopuheesta olisi ensiaskel laadukkaamman digitalisaatiojohtamisen tiellä.

Hutun mukaan juuri nyt perusopetusinstituution keskeisin tehtävä on katkaista oppimistulosten heikkenemisen kierre.

– Digitalisaation hallinnan tavoitetietoisuutta, osallisuutta sekä vuorovaikutusta päämäärätietoisesti kehittämällä perusopetuksen kohtaamiin ongelmiin on mahdollista etsiä teknologiatuetusti kansakuntaa palvelevia ratkaisuja.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KM Kimmo Hutun akateeminen väitöskirja Tietoperustaisuus perusopetuksen digitaalisen transformaation hallinnassa – Systeeminen näkökulma tietoperustaisuuden rakentumiseen tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 10. helmikuuta 2023 klo 12 alkaen luentosalissa 3 (LS3, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Jaana Leinonen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurana etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoja väittelijästä

Kimmo Huttu on kuusamolainen kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Hän on kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut digitalisaatio-orientoituneissa opetuksen kehittämisen tehtävien parissa niin omassa luokassaan kuin paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa hankkeissa sekä prosesseissa.

Lisätietoja

Kimmo Huttu, khuttu(at)outlook.com, p. +358 46 963 1063

Tietoa julkaisusta

Kimmo Huttu: Tietoperustaisuus perusopetuksen digitaalisen transformaation hallinnassa – Systeeminen näkökulma tietoperustaisuuden rakentumiseen. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 350. Lapin yliopisto 2023, Rovaniemi. ISBN 978-952-337-337-2. ISSN 1796-6310.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-337-2