Sanna Valkonen tutkii väitöskirjassaan saamelaisuuteen liittyvää poliittisuutta ja politiikkaa sekä kollektiivisella että yksilötasolla. Tarkemmin sanottuna väitöskirjassa tarkastellaan saamelaisia etnopoliittisia käytäntöjä sekä niiden vaikutuksia ja merkitystä saamelaisyhteisön ja -yksilöiden kannalta.

Valkosen mukaan nykyisessä saamelaispolitiikassa korostetaan saamelaisten asemaa alkuperäiskansana sekä saamelaisia kulttuuripiirteitä, kuten poronhoitoa, saamen kieltä ja saamelaisten erityistä luontosuhdetta. Saamelaisista puhutaan yhtenäisenä kansana ja alkuperäiskansana. Näin tehdään, koska se on etnopoliittisesti tärkeää.

– Ajatus saamelaisista yhtenä kansana ja alkuperäiskansana on etnopoliittinen käytäntö, joka mahdollistaa sen, että tästä varsin monimuotoisesta ryhmästä voidaan puhua ja se voi toimia yhtenä poliittisena toimijana, Valkonen painottaa.

Valkosen mukaan harjoitetulla etnopolitiikalla on ollut suuri merkitys saamelaisten poliittiselle toiminnalle ja voimaantumisen tunteelle.

– Saamelaisten asema alkuperäiskansana on valtaistanut saamelaisia suhteessa valtioon sekä avannut uusia globaaleja toiminnan kanavia ohi valtion.

Kehitys on ollut osa yleisempää prosessia, jossa on sanouduttu irti valtayhteiskunnan käytännöistä ja määritelmistä. Tilalle on luotu omat vaikuttamisen ja politiikan kanavat, strategiat ja itsemääritykset. Toisaalta liiallinen yhtenäisyyden korostaminen voi myös haurastuttaa saamelaisyhteisöä ja saamelaisten yhteenkuuluvuutta.

– Liian tiukkarajainen käsitys saamelaisuudesta ja saamelaisidentiteetistä lukitsee saamelaisuuden tiettyyn muottiin ja tekee siitä haavoittuvaisen, koska näin esimerkiksi valtio saattaa tunnistaa saamelaisuudeksi ainoastaan tietynlaisen saamelaisuuden.

Ahdas käsitys voi sulkea saamelaisuuden ulkopuolelle esimerkiksi saamelaisalueen ulkopuolella asuvat, muualta kuin perinteisistä elinkeinoista elantonsa saavat ja saamen kieltä taitamattomat saamelaiset. Edelleen voidaan kysyä, edellyttääkö saamelaisten alkuperäiskansastatus perinteisyyden ja maaoikeuksien nostamista saamelaispolitiikan keskiöön.

– Luulen, että saamelaisuuden sisäisen monimuotoisuuden ja moniarvoisuuden nostaminen politiikan keskiöön voisi edistää saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja näin myös saamelaisyhteisön ja kulttuurin elinvoimaisuutta paremmin kuin tiukka yhtenäisyydestä kiinni pitäminen, Valkonen toteaa.

Valkonen käytti tutkimuksensa aineistona mielipidekirjoituksia saamelaisuudesta, saamelaisinstituutioiden julkilausumia, Suomen saamelaisten haastatteluja sekä saamelaisten kirjoituksia omasta saamelaisidentiteetistään.

Väitöskirja on valmistunut Arktis-tukijakoulussa, joka on opetusministeriön tukema valtakunnallinen monitieteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulua koordinoi Lapin yliopiston Arktinen keskus. Tutkijakoulun teemana ovat modernin kehityksen ja globaalimuutoksen vaikutukset arktisen alueen yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Sanna Valkosen väitöstutkimus Poliittinen saamelaisuus tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.12.2009 klo 12.00, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Penttinen Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja filosofian tohtori, professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii yhteiskuntatieteiden tohtori, yliopistonlehtori Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Sanna Valkonen (os. Hirvonen) on kirjoittanut ylioppilaaksi Muonion lukiosta 1994. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta 2001.

Valkonen on toiminut tutkijana Arktis-tutkijakoulussa 2003–2008 ja sosiologian tuntiopettajana 2008–2009. Politiikkatieteiden, erityisesti valtio-opin yliopistonlehtorina hän on toiminut 1.8.2009 lähtien.

Lisätietoja:
Sanna Valkonen
Puhelin 040 484 4238

LaY/Viestintä/OT