Ilkka Salmi. Kuva: Michaela Koponen-Salmi

Positiivisen johtamisen tutkimus on keskittynyt suurelta osin kvantitatiivisiin eli määrällisiin tutkimuksiin, joissa pyritään mittaamalla selittämään, miten positiivinen johtaminen ilmenee työyhteisössä hyvinä seurauksina. Salmen hallintotieteeseen ja johtamisen psykologiaan sijoittuvassa väitöstutkimuksessa tätä tutkimusperinnettä tarkastellaan kriittisesti kokemuksen tutkimuksen näkökulmasta.

Salmi analysoi tutkimuksessaan kokemuslaatuja, käsitysten vaihtelua ja vuorovaikutuksen kerroksellisuutta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kahdesta erilaisesta organisaatiosta: sairaanhoitopiiristä ja kaivosorganisaatiosta. Tutkimukseen on osallistunut pääasiassa johtajia mutta myös työntekijöitä. Aineisto kerättiin hyödyntäen sähköposti- ja kirjekyselyjä, yksilöhaastatteluja sekä fokusryhmäkeskusteluja.

Kokemuslaatujen – eli tunteen, tiedon ja oletuksen – näkökulmasta positiivinen johtaminen ei ilmene vain tunnekokemusten välityksellä vaan myös tieto- ja oletuskokemuksina.

– Tutkimuksessa yleisin kokemuslaatu oli tieto, ja vasta sen jälkeen tulivat tunne ja oletus, tässä järjestyksessä, Salmi kertoo.

Salmen mukaan työntekijöiden kokemusmaailma näyttäytyi tutkimuksessa monipuolisempana kuin johtajien. Toisaalta johtajien ja työntekijöiden yhteinen kokemusmaailma oli yllättävän laaja.

Käsitysten vaihtelun näkökulmasta positiivinen johtaminen ilmenee monipuolisena roolivaihteluna. Positiivista johtamista tuottavat muutkin kuin johtaja, kuten työntekijät tai työnohjaajat.

– Vaihtelun näkökulmasta tuli näkyväksi myös positiivisen johtamisen epätavallisia toimintatapoja, kuten delegointi. Se voidaan tulkita välttelyn muodoksi, joka ei luo ensisijaisesti positiivisia kokemuksia. Toisaalta delegointi voidaan tulkita myös vastuunantamiseksi, jolloin se voi luoda positiivisia kokemuksia.

Vuorovaikutuksen kerroksellisuuden näkökulmasta positiivinen johtaminen näyttäytyy muun muassa haastavina vastanäkökulmina ja yhteyksinä organisaation toimintatapoihin ja valtaan.

– Esimerkiksi johtaja tai työntekijä voi huomata olevansa tilanteessa, jossa omaa ajatusta positiivisesta johtamisesta vastustetaan tai yritetään väheksyä ja samalla työkaverin ajatuksia tuetaan. Tietyssä vuorovaikutustilanteessa syntyneet positiiviset merkitykset voivat myös kohdistua tiettyihin työntekijöihin, jotka ovat esimerkiksi toimeliaita. Tuloksena voi olla se, että positiivinen johtaminen ei kohdistu tasapainoisesti koko työyhteisöön.

Positiivisen johtamisen keskiössä on tilannesidonnaisuus

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että positiivinen johtaminen ei ole vain joitain tiettyjä johtajan ominaisuuksia tai käyttäytymistä, saati pelkkiä sisältöjä ja kokemuksia.

– Positiivisessa johtamisessa olennaista ovat myös prosessit, kokemuslaatujen ymmärtäminen, epätavallinen monimuotoisuus ja vuorovaikutuksen tuottamat kerrokselliset merkitykset.

Salmi kiteyttää väitöstutkimuksen johtopäätökset neljään kokonaisuuteen. Ensinnäkin positiivinen johtaminen on tilannesidonnainen ilmiö. Toiseksi positiivista johtamista voivat toteuttaa muutkin kuin johtajat, ja toimintatavat voivat olla epätavallisia. Kolmanneksi positiivisen johtamisen määritellyssä kannattaa painottaa paikallisuuteen pohjautuvia määritelmiä. Tutkimuksen neljännes johtopäätös on, että kokemuslaatujen näkökulma rikastuttaa kokemuksen tutkimuksen metodiikkaa.

– Tilanteiden huomiointi on tärkeää, sillä työyhteisöt ovat erilaisia. Tällöin korostuvat kunkin työyhteisön arjen vuorovaikutus ja ihmisten kokemuslaatuihin perustuvat positiivisen johtamisen sisällöt, eivätkä positiivisen johtamisen valmiit universaalit sisällöt.

Salmen mukaan toimintatavat voivat vaihdella tilanteesta toiseen, jolloin voidaan turvautua myös epätavallisiin toimintatapoihin.

– Epätavalliset toimintatavat viittaavat niihin toimintatapoihin, jotka ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet esillä minimaalisesti tai eivät lainkaan tai joita ei ensisijaisesti pidetä positiivisen johtamisen toimintatapoina.

Perinteisistä positiivisen johtamisen toimintatavoista Salmi mainitsee palautteen, joka sekin tosin eroaa aiemmista tutkimuksista, joissa palaute on nähty vain positiivisen palautteena. Salmen tutkimuksessa palaute ilmenee tunne-, tieto- ja oletuskokemuksena sekä merkityskategoriana ja vuorovaikutuksen tuotoksena.

– Palaute saa näin ollen moniulotteisemman luonteen, kuin mitä aiemmin on tuotu esiin.

Salmen mukaan kokemuslaatujen tunnistaminen voi työyhteisössä auttaa positiivista johtamista.

– Voidaan puhua kokemusälyn harjoittamisesta ja kehittämisestä, jotta opitaan ymmärtämään paremmin sekä omia että muiden kokemuslaatuja ja kokemisen tapoja.

Tutkimuksen perusteella työyhteisön vuorovaikutusta tarkkailemalla voidaan havaita erilaisia tapoja puhua positiivisesta johtamisesta ja tunnistaa, mitkä sisällöt toimivat, mitkä ovat hallitsevia ja mitkä ovat kenties yhteydessä työyhteisön valtataisteluihin.

– Positiivisen määritteleminen on hyvä rakentaa mahdollisimman paikallisesti pohjaamalla työyhteisön arkeen sekä johtajan ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuorovaikutustilanteisiin.

Kokonaisuutena Salmen väitöstutkimus haastaa sekä julkisuudessa että tutkimuskentällä vallalla olevaa käsitystä positiivisen johtamisen sisällöistä.

– Positiivinen johtaminen on muutakin kuin johtajan positiivisia piirteitä tai positiivista käyttäytymistä. Tilanteisiin sekä muihin toimijoihin pohjautuvia positiivisen johtamisen tutkimuksia tulisi toteuttaa enemmän, jotta kuva positiivisesta johtamisesta hahmottuisi tarkemmin. Samalla konsulttikentällä tulisi huomioida nämä samat painotukset positiivisen johtamisen mainonnassa.

Tietoja väitöstilaisuudesta

HTM Ilkka Salmen väitöskirja Positiivinen johtaminen uusin silmin – kokemuksen tutkimus ymmärrystä lisäämässä tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.maaliskuuta klo 12.00 alkaen luentosalissa B126 (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittelijänä toimii dosentti, yliopiston lehtori Kirsi Lehto Vaasan yliopistosta ja kustoksena toimii dosentti, yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Tietoa väittelijästä

Ilkka Salmi valmistui hallintotieteiden maisteriksi (erityisesti johtamisen psykologia) Lapin yliopistosta vuonna 2011. Tämän jälkeen hän toimi vuosina 2011–2014 tutkijana eri hankkeissa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Lapin yliopistossa. Vuosina 2015–2021 hän toimi yliopisto-opettajana johtamisen psykologian oppiaineessa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Lapin yliopistossa. Väitöstutkimuksen loppuvaiheessa Salmelle myönnettiin Esko Riepulan apuraha väitöstyön viimeistelyyn.

Lisätietoja

Ilkka Salmi, ilkka.salmi(at)ulapland.fi, p. +358 50 550 7123

Tietoja julkaisusta

Ilkka Salmi: Positiivinen johtaminen uusin silmin – kokemuksen tutkimus ymmärrystä lisäämässä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 374, ISBN: 978-952-337-411-9, ISSN: 1796-6310, Lapin yliopisto 2024, Rovaniemi.

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-411-9