Maabrändäyksen kautta valtiot pyrkivät saamaan taloudellista hyötyä ja vaikutusvaltaa kansainvälisessä järjestelmässä. Suomen maabrändin kompastuskivinä ovat eri toimijoiden väliset epäselvät roolit, joita tulisikin selkeyttää, toteaa Kaisa Hytönen väitöstutkimuksessaan.
Maabrändäys on yleistynyt voimakkaasti valtioiden toiminnassa viime vuosina. Sen syitä ei ole kuitenkaan analysoitu laajemmin, etenkään Suomen maabrändäyksen osalta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Hytösen valtio-opin alan väitöstutkimus on ensimmäinen, jossa tutkitaan Suomen maabrändäystä, sen kehittymistä ja taustasyitä.
Tutkimuksen mukaan maabrändäyksen yleistymiseen on vaikuttanut se, että kansainväliseen järjestelmään on tullut valtioiden rinnalle muita toimijoita, minkä seurauksena yksittäisten valtioiden asema on muuttunut ja vaikutusvalta pienentynyt.
– Maabrändäyksellä valtaa pyritään rakentamaan uudelleen pehmeän vallankäytön ja pehmeiden vaikutuskeinojen, kuten mielipidevaikuttamisen kautta, Hytönen kertoo.
Lisäksi valtioiden sisällä maabrändäyksen voimistumista selittävät muutokset hyvinvointivaltiossa ja diplomaattisessa toiminnassa sekä taloudellisen ajattelutavan korostuminen.
– Hyvinvointivaltion murros muuttaa valtion tehtäviä ja roolia, mikä heijastuu maabrändäykseen siten, että valtio pyrkii rakentamaan menestymistään sosiaalisen hyvinvoinnin sijasta taloudellisen hyvinvoinnin varaan, tutkija toteaa.
Myös Suomen maabrändäyksen keskeiset toimijat perustelevat maabrändäystä taloudellisella hyödyllä ja vaikutusvallan lisäämisellä. Maabrändäyksen kautta Suomesta halutaan luoda vetovoimainen ja vaikutusvaltainen maa, jolla on selkeä viesti maailmalle.
– Suomen maabrändäykselle määrittelemät tavoitteet ja keinot ovat toimijoiden keskuudessa melko yhdenmukaisia, mutta tavoitteiden saavuttamista hidastavat taloudellisten, poliittisten ja hallinnollisten toimijoiden epäselvät roolit sekä julkishallinnon reaktiivinen toimintatapa. Ongelmia on muun muassa maabrändäyksen suhteessa politiikkaan, sen rahoituksessa ja organisoinnissa sekä toimijoiden välisessä yhteistyössä, Hytönen sanoo.
– Hallinnolliset toimijat kyllä kantavat vastuunsa, mutta toiminnasta puuttuu poliittisten toimijoiden tahto ja taloudellisten toimijoiden tuki. Selkeän johtajuuden puuttuminen on Suomen maabrändityön keskeinen haaste.
Hytösen mukaan maabrändäystä on aiemmissa tutkimuksissa tulkittu liian kapea-alaisesti, mikä on synnyttänyt kirjavia määritelmiä maabrändäykselle ja toisaalta estänyt myös toimijoiden välisen yhteistyön rakentumista.
– Maabrändäyksessä tulisikin huomioida taloudellisten pyrkimysten lisäksi maan historia ja kulttuuri sekä poliittiset, hallinnolliset ja nationalistiset piirteet.
Pitkään jatkuneen globalisaatiokauden jälkeen maabrändäys on nostanut esiin nationalistisen valtiokäsityksen, mutta pohjimmiltaan maabrändäys ei ole uutta eikä muista valtion toimista irrallista toimintaa.
– Se on ikään kuin uusi luku valtioiden kilpailustrategisessa toiminnassa, jota ne ovat harjoittaneet alkuajoistaan lähtien. Termi, jolla toimintaa kuvataan eri aikoina, muuttuu, mutta toiminta-ajatus pysyy samana: maa pyrkii turvaamaan tai parantamaan vaikutusvaltaansa kansainvälisessä järjestelmässä.
Tutkimustaan varten Hytönen on haastatellut 21:tä Suomen maabrändäystoimijaa ja muuta Suomen julkisuuskuvan kanssa työskentelevää henkilöä.
Tietoja väitöstilaisuudesta:
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Hytösen väitöskirja
Suomen maabrändäyksen taustasyyt ja toimintamallin kehittäminen tarkistetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 30. marraskuuta klo 12 alkaen luentosalissa 2 (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjinä ovat maantieteen professori Sami Moisio Oulun yliopistosta ja yliopettaja, kauppatieteiden tohtori Teemu Moilanen Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Kustoksena on yliopistonlehtori Aini Linjakumpu Lapin yliopistosta. Tervetuloa!
Tietoja väittelijästä:
Kaisa Hytönen (s. 1982 Yli-Iissä) on kirjoittanut ylioppilaaksi Iin lukiosta vuonna 2001. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan valtio-oppi Lapin yliopistosta vuonna 2006. Hän on ollut politiikan tutkimuksen tutkijakoulun tutkijana Lapin yliopistossa vuosina 2007–2012. Tällä hetkellä hän työskentelee hankevetäjänä Itä-Lapin kuntayhtymässä.
Lisätietoja:
Kaisa Hytönen, p. 040 566 9628, kaisa.hytonen (at) ulapland.fi
Väitöskirjan lehdistökappaleet ovat saatavissa Lapin yliopistokustannuksesta, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi
Valokuva väittelijästä on saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus (at) ulapland.fi tai p. 040 571 1960
Julkaisun tiedot:
Kaisa Hytönen:
Suomen maabrändäyksen taustasyyt ja toimintamallin kehittäminen. Acta Universitatis Lapponiensis 243. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. ISBN 978-952-484-593-9. ISSN 0788-7604.
Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset:
www.ulapland.fi/lup
LaY/Viestintä/SV