Väitökset 2012

Väitös: Tuottavuus kasvuun hiljaisen tiedon avulla

23.10.2012

Henkilöstön kokemusperäistä tietotaitoa pitää hyödyntää paremmin tuottavuuden ja toimintakapasiteetin kehittämisessä. Työntekijöillä on paljon kehittämisajatuksia, joiden avulla tuottavuutta ja työelämän laatua voidaan parantaa merkittävästi, ilmenee Marko Kestin väitöstutkimuksessa.

Diplomi-insinööri Marko Kestin väitöstutkimus käsittelee organisaatioiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista henkilöstön hiljaisen tiedon avulla.

Johtamista ja organisaation kehittämistä on tutkittu paljon, mutta tutkimustuloksia on jokseenkin vaikea hyödyntää käytännössä. Nykyorganisaatioiden tarpeita ajatellen alan tutkimus onkin laahannut pahasti jäljessä, ja on puuttunut selkeä malli, jonka mukaan henkilöstövoimavarat voidaan linkittää liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi yritysten ja kuntaorganisaatioiden johdossa ei kunnolla ymmärretä henkilöstövoimavarojen merkitystä liiketoiminnalle. Jatkuvassa muutoksessa ja haastavassa kilpailutilanteessa pitää kyetä hyödyntämään paremmin henkilöstön kokemuksia, osaamista ja hiljaista tietoa.

Tutkimuksessa luotiin hiljaisiin signaaleihin perustuva henkilöstön kehittämisprosessi, jota testattiin käytännössä yritys- ja kuntaorganisaatioissa. Hiljaiset signaalit ovat toimintaa ohjaavia näkemyksiä ja tuntemuksia, jotka kumpuavat henkilöstön kokemuksista. Henkilöstön kokemien kehittämistarpeiden perusteella kehittämisprosessissa toteutetaan työyhteisöryhmäkohtaisia optimaalisia parannuksia eli työelämäinnovaatioita. Ne ovat suhteellisen pieniä työn sujuvuutta parantavia toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutus näkyy tuottavuuden ja kapasiteetin nousuna. Työyhteisöryhmäkohtaiset parannukset vähentävät sähläystä ja hukkaa, jolloin jää enemmän aikaa palvella asiakasta.

Tutkimuksen keskeiset tulokset saavutettiin toimintatutkimuksessa, joka toteutettiin suomalaisittain melko suuressa, noin 1 000 hengen yrityksessä. Tutkimuksessa oli mukana 19 liiketoimintayksikköä, joissa hiljaisiin signaaleihin perustuvan kehittämisprosessin liiketoimintavaikutuksia seurattiin usean vuoden ajan. Käytännön toimintatutkimusten tulokset osoittivat, että kehittämisprosessin ansiosta oli tapahtunut merkittävää henkilöstölähtöistä suorituskyvyn nousua. Suorituskyvyn nousu näkyy tuottavuuden ja toimintakapasiteetin kasvuna. Tuottavuuden nousu on pystytty todentamaan myös kuntaorganisaatioissa.

Tulokset ovat selitettävissä Kestin tutkimuksessa kehitetyllä laskentamallilla, joka kertoo, miten henkilöstön kehittäminen tuottaa organisaatiolle liiketoiminnallisia hyötyjä. Laskentamalliin pohjautuen tutkimuksessa laadittiin henkilöstötuottavuuden skenaariolaskenta, jolla voidaan arvioida henkilöstökehittämisen hyötyjä pitemmällä aikajänteellä. Tämä mahdollistaa henkilöstötuottavuuden strategisen johtamisen ja lisää tieteelliseen näyttöön perustuvan tutkimuksen luotettavuutta. Laskentamalli on kansainvälisesti hyväksytty, ja se on otettu käyttöön muun muassa Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa.

Kansainvälinen tiedeyhteisö on arvioinut laskentamallin Singapore QQE2012 (Qualitative and Quantitative Economics) -konferenssissa ja GSF Business Review -tiedejulkaisussa vuonna 2012. Lisäksi tutkimus voitti parhaan tutkimuksen palkinnon TIIM-konferenssissa (Technology, Innovation and Industrial Management). Lisäksi useat yritykset ja kuntaorganisaatiot ovat jo ottaneet tuloksia käyttöönsä kehittääkseen tuottavuuttaan henkilöstölähtöisesti.

Tietoja väitöstilaisuudesta:
Diplomi-insinööri Marko Kestin väitöskirja The Tacit Signal Method in Human Competence Based Organization Performance Development tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 26. lokakuuta 2012 klo 12 Esko ja Asko -salissa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa on professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Antti Syväjärvi Lapin yliopistosta. Tervetuloa!

Taustatietoja väittelijästä:
Marko Kesti (s. 1964 Lapinlahdella) on kirjoittanut ylioppilaaksi Vuosaaren lukiosta vuonna 1984. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1992.

Työurallaan Kesti on toiminut selluteollisuuden haihduttamotuotelinjan pääsuunnittelijana Tampella Power Oy:ssä 1992–1996, selluteollisuuden laitevalmistuksen tuoteinsinöörinä Kvaerner Pulping Ab:ssä Ruotsissa 1997–1998, selluteollisuuden koneiden ja laitteiden tuotekehityspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä Andritz-Ahlstromissa 1998–2000 sekä teollisuusvaihteistoyksikön suunnittelupäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä Kumera Drives Oy:ssä 2000–2001.

Vuonna 2001 hän perusti Ouluun MCompetence Oy:n, joka on nykyisin johtava hiljaisten signaalien mittaamiseen ja työelämän laadun kehittämiseen keskittynyt yritys Suomessa. Kesti toimi yrityksen toimitusjohtajana ja johtavana organisaatiokonsulttina vuoteen 2009 asti, minkä jälkeen hän on vastannut etenkin henkilöstötuottavuuden tutkimuksesta, laskentamenetelmien kehittämisestä, analyyseistä ja yrityksen tuotteiden kehittämisestä. Samanaikaisesti väitöstutkimuksen tekemisen kanssa hän on työskennellyt Mcompetence Oy:n asiantuntijana konsultoiden yrityksiä ja organisaatioita henkilöstön kehittämisessä. Kaksi viime vuotta hän on myös toiminut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiantuntijana henkilöstötuottavuuden laskennan ja kehittämisen saralla.

Kesti on kirjoittanut tutkimuskokemuksistaan ja havainnoistaan myös kolme populaaria kirjaa: Hiljaiset signaalit (2005), Huipputuottava organisaatio (2007) ja Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen (Talentum 2010). Hän on Suomen Tietokirjailijat ry:n jäsen.

Lisätietoja:
Marko Kesti, p. 040 717 8006, marko.kesti (at) mcompetence.com
Väitöskirjan lehdistökappaleet ja valokuva väittelijästä ovat saatavissa Lapin yliopiston viestinnästä: tiedotus(at)ulapland.fi tai p. 040 571 1960

Julkaisun tiedot:
Marko Kesti: The Tacit Signal Method in Human Competence Based Organization Performance Development. Lapin yliopistokustannus: Rovaniemi 2012. Acta Universitatis Lapponiensis 236. ISBN 978-952-484-566-3. ISSN 0788-7604.

Julkaisun myynti:
Tiede- ja taidekirjakauppa Tila (Lapin yliopiston pääkirjasto, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi), p. 040 821 4242, julkaisu(at)ulapland.fi, verkkotilaukset: www.ulapland.fi/lup

LaY/Viestintä/SV